Muumitaloa etsimässä

Tunnustus, unesta opittu

2009-08-30T16:21:00.000+03:00

Tiesin vain vihani Sinua kohtaa, mutta huomasin että tulit ja pitelin sylissäni, kuin onnellisin ihminen maan päällä ja ymmärsin. Se riitti. En ole enää vihainen.

Lehtikioskilta kirjastoon

2009-07-27T20:13:00.003+03:00

Tyttö katseli lehtiä erään kauppiaan kioskissa. Kauppias suositteli tytölle nalle puhia ja muita sarjakuvalehtiä, mutta niitä tyttö ei halunnut. Hän löysi hyllyjen välistä aikuistenlehtiä, joita oli etsiskellyt ja piilotti yhden paitansa alle. Tyttö juoksi ulos kioskista tietäen, että kauppias tulisi huomaamaan pian varkauden.

Liikkeen ulkopuolella tyttö nousi ilmaan ja lensi ripeästi eteenpäin. Matkallaan hän tapasi erään tarkkasilmäisen miehen, joka huomioi ääneen tytön kädessä olevan lehden. Hän tarjoutui lähtemään tytön mukaan lukemaan sitä. Tyttö pysähtyi ja heissä vallitsi yhteisymmärrys.

He jatkoivat matkaa kirjastolle päin, tyttö yhä ilmassa, mies astellen ripeästi vierellä. He piiloutuivat kirjaston pieneen huoneeseen ja kuulivat, kuinka ovi naksahti lukkoon. Kirjastonhoitaja oli sulkenut kirjaston tältä päivältä.

Talossa

2009-07-13T08:56:00.003+03:00

Mies oli jonkinlaisessa vaarassa joutua vaaratilanteeseen. Sitä olisi auttanut, jos eräänlainen paperi olisi saanut olla "kasassa". Tyttö muisti repineensä yhden jo aiemmin ja häneen eteensä tuli niiden osia. Hän näki niiden itsekseen palautuvan yhteen ja säikähti. Ne pitäisi polttaa.

Mies oli vallaton ja ihana, levoton, hieno, kaunis ja hyvä. Tyttö Rakasti häntä enemmän, kuin mitään koskaan.

Ensimmäinen päivä meni molempien sekoillessa ihmisyyttään, he iloitsivat ja rakastivat. Toisena päivänä tyttö jo katsoi televisiota muiden kanssa ja mies kärsi tylsyydestä, sekä järkytyksestä.

Mies jätti kolmannen viestinsä tytön kirjan väliin ja tällä kertaa suomen kielellä. Hän pyysi tyttöä heräämään ja tyttö vastasi olevansa hereillä, mutta hän ei voi käyttäytyä sen mukaisesti. Mies pyysi tyttöä iskemään hänet uudelleen, suutelemaan häntä ja hellimään. Tyttö olisi halunnut.

Se ovi

2009-06-24T22:08:00.002+03:00

Tässä maailmassa ei ole mitään muuta,
käytävä, jonka päässä olohuone
käytävä, jonka päässä ovi

Lukko on rikki

Tiedän vain, että ovi on lukittava
uhka tulee ulkoapäin
enkä edes tiedä
mikä

Väännän ja käännän, käytän kaiken mielikuvitukseni

Onnistun

Tässä maailmassa ei ole muuta,
vain tämä asunto
vain tämä ovi

jonka poika avaa juosten pelottomasti ulos
pois luotani, enkä edes tiennyt
hänen asuvan täällä

Juhlat ihmisille, aika kuluu

2009-06-09T22:28:00.003+03:00

Juhlivia ihmisiä kaikkialla. Liikkuvat paikasta toiseen ja Minä siellä. Saan tekstiviestejä kaimaltani, jota en tiedä tuntevani. Hän uhkaa etsiä Minut käsiinsä ja on varma, että löytää, koska on saman niminen kanssani. Se on mielenkiintoista. Olen kiinnittänyt rintaani pinssin, jossa lukee nimeni.

Näen ystäviä kaikkialla, mutta en liity kenenkään seuraan. Joudun selittämään pinssiä. Kello käy myöhempää.

Ulkona on pieniä punaisia mökkejä ja suuri aita. Jäät nukkumaan mökin vierelle ja huomaan entisen hyvän ystäväni nukkuvan lähellä. Katseeni herpaantuu ja jään hänen eteensä seisomaan juuri, kun hän herää.

Nauran ja huomioin olevani hyvin onnellinen. Hän pyytää Minua kanssaan katsomaan cmx:ää. Suostun, mutta menen paikalle yksin ja etuilen jonossa. Ovessa lukee 6 €, mutta portieeri päästää sisälle ilmaiseksi.

Asetun eturiviin, jossa kaksi tuolia ei ole mahtunut samaan riviin. Asetun siihen, joka jää hieman toisen taakse ja jään vain siksi aikaa, että huomaan lavalla todella olevan cmx:n.

Kello käy.

Katson ihmisten humaltuvan ja tuumin, että tässä vaiheessa pitäisi varmaan olla joku kainalossa. En osaisi kuitenkaan etsiä ketään, joten jatkan matkaani jonnekkin, jossa olisi hieman rauhallisempaa.

Löydän itseni kummitädin talon ovelta, johon Minulla on avain. Aukaisen oven, koska haluan nähdä hänen kissansa. En pääse eteistä pidemmälle, koska Minua pelottaa. Jo aiemmin kävin huoneessa, jossa sähkölamppu ei toiminut. Täälläkin pitelin kynttilää kädessäni.

Peräännyn takaisin ulos näkemättä mitään ja yritän lukita oven, mutta se ei pysy kiinni. Mies kääntää Minut ympäri ja uhkaa väkivallalla. Sanon hänelle, että se ei käy, Minun on lukittava tämä ovi. Joudun potkaisemaan hänet irti ja hän jää ihmettelemään ovea kanssani.

Takanamme aukeaa suuri näyteikkuna, jossa seisoo tyttö käsitöiden keskellä. Menen sisälle ja olen ihastuksissani. Kaikki on kaunista ja halpaa. Jotenkin arvelen, että kaupassa ei makseta veroja, mutta Minua se ei haittaa ollenkaan. Olen siitä mielissäni.

Pienet muistikuvat, mutta suuret ratkaisut

2009-06-03T09:46:00.002+03:00

Hän puukotti tytön ystäviä. Hänellä oli pakkomielle tyttöön. Hän Rakasti tyttöä.
Hän oli luonteeltaan hyvin tasapainoinen ja rauhallinen, hyvin rakastava, silti hieman hullu ja pelottava. Ainakin häntä paettiin joukkovoimin. Hänellä on kasvoillaan usein valkoinen maalaus. Hän on tässä tarinassa kuvattu hänenä. Kohtaukset eivät välttämättä ole järjestyksissä. Ne ovat vain asioita, joita muistan.

Kohtaus 1.

Kaikki ystävät ovat jo kuolleet, tyttö havahtuu uneensa ja päättää katsella kaiken uudelleen, tietoisena siitä, että asiat voivat jonkin verran nyt muuttua.

Kohtaus 2.

Huoneessa pohditaan monen ihmisen voimin, mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä. Selvää on, että tyttöä ei missään nimessä voi luovuttaa tuolle hullulle ja kaikki ovat valmiita puolustamaan. Ihmisiä on paljon.

Kohtaus 3.

Tyttö yrittää lentää miestä pakoon, mutta ei pääse tarpeeksi korkealle, vaikka kuinka yrittää ja hän on pitkä. Tyttö joutuu pudottautumaan hänen syliinsä. Sylissä on hyvää ja turvallista. On kuitenkin paettava.

Katsellessani tyttöä ulkopuolelta tulen siihen tulokseen, että hänen olisi otettava vastuu. Hän antaa ystäviensä kuolla, mutta itse pakenee heidän selkiensä taakse. Hämmennyn ajatuksesta, koska huomaan olevani itse tuo tyttö.

Tyttö tärisee nurkassa ja valmistautuu kuolemaan, mutta onnistuu siinä hyvin huonosti. On siis paettava.

Kohtaus 4.

Hän juttelee äitinsä kanssa, joka palvoo poikaansa. Hän sanoo äidilleen, että äidin olisi aika kuolla nyt ja äiti ojentautuu selälleen makaamaan. Hän ottaa rohkeasti viillon puukosta ja palaa tytön luo. Tyttö tietää hänen jollakin tavalla vuotavan verta jostakin ja kuolevan kohta.

Kohtaus 5. - viimeinen taistelu

Hän sieppaa jotenkin tytön koiran ja ilmeisesti myös jonkun ystävistä. Hän jättää jälkeensä viestin, eikä tyttö ystävineen keksi muuta, kuin suostua ehdotukseen. Tyttö menee yhden ystävänsä kanssa hänen luokseen. He astuvat sisälle eräänlaiseen kommuuniin, ilmeisesti köyhille tarkoitettuun. Ovella on pyykinpesukone ja kaksi astianpesukonetta, kaikki ovat tai ovat olleet käytössä. Nainen kertoo heille ylpeänä, kuinka nämä asiat ovat hyvä juttu. Ne toimivat kolikoilla ja tyttö ajattelee, että on törkeää maksattaa näillä ihmisillä noista asioista. Tyttö on kuitenkin naiselle kohtelias, koska hänellä on muuta huolehdittavaa.

He koputtavat hänen ovelleen ja jännittävät. He tietävät, että jotakin ylireagointia tulisi todennäköisesti tapahtumaan. Hän avaakin oven ilman kasvomaalausta ja näyttää aivan tavalliselta, he yllättyvät hieman sitä.

He puhuvat hänen kanssaan ja saavat ainakin koiran takaisin. Ystävä nostaa sen syliinsä. Se on iso koira. Se on tytön koira.

Yhtäkkiä mies ojentaa kättänsä joka pitelee puukkoa koiraa kohti ja tytön ystävä väistää niin, että puukko hipaisee tytön kaulaan pienen haavan. He pakenevat. He juoksevat ulos.

Ulkona talon muut asukkaan piirittävät heidät. Käy ilmi, että tytön ystävät, sekä siepattu, että mukana oleva, ovat jollakin tavalla kuuluisia. Ilmeisesti amerikkalaisia näyttelijöitä. Tyttö pääsisi yksin pakenemaan koiransa kanssa, joka nyt juoksee vapaana. Järjestysmiehet kuitenkin saapuvat paikalle ja auttavat myös ystävän pakoon.

Häntä ei näy missään ja toinen tytön kuuluisista ystävistä on kadonnut. Tyttö tietää hänen nyt saaneen puukosta, eivätkä he palaa takaisin.

He patistavat kaikki tytön ystävistä matkaan jalkaisin ja he juoksevat pitkälle metsään. Heidän edessään on talo ja talon tyttö huomaa heidät siellä. He ovat talon pihamaalla. Heitä ympäröi lasiset seinät, jossa on vain kaksi oviaukkoa.

Talon tyttö pitää heistä ja he saavat jäädä, jossakin vaiheessa myös talon tytön vanhemmat antavat luvan.

Tyttö ojentaa talon tytölle purkan ja hän menee sen kanssa nukkumaan, sillä on jo yö. Talon tyttö näkee unessaan pellen kasvot, jotka maanittelevat häntä kertomaan tytön sijainnin ja hän kertoo. Tyttö aavistaa hänen voimiaan ja tietää hänen olevan tulossa.

Tyttö herättää nukkuvat ja vaatii heitä piiloutumaan läheiseen ojaan, mutta kaikki eivät piiloudu vaan osa jää seisomaan, niin että hän vain kävelee paikalle ja huomaa jokaisen. Tyttö patistaa kaikki ulos lasihuoneen nurkista, joissa on salaluukut. Muutama ihminen jää juttelemaan hänen kanssaan, joka rauhallisesti istuu paikallaan, eikä vaikuta ollenkaan vaaralliselta. Tyttö menee takaisin sisälle pelastamaan ystävänsä ja tönii heidät pois.

Nyt tyttö tietää, että on itse otettava vastuu. Tytön on kohdattava hänet.

Lentämisestä

2009-04-24T09:09:00.002+03:00

"Tyttö lentää! Se lentää!"

Niin he huusivat. Varsinkin se yksi poika, joka epäili häntä. En voinut neuvoa, kuinka se tapahtui, mutta lentäminen oli varsin helppoa. Ainakin oli, kunnes tämä nainen ilmestyi.

Ulkotilat muuttuivat sisätiloiksi hänen huolehtiessa asioistani.

Minulle kävisi kuulemma huonosti, kun näin lensin muiden nähden ja nyt sitten, törmäilin sähköjohtoihin. Niitä oli kaikkialla.

Eikä lentäminen ollut enää mukavaa. Pelkäsin saavani iskun.

Virta oli sameaa. Siellä täällä oli mättäitä, joista kasvoi suuria koivuja. Toisella puolella virtaa oli kaupunki. En ollut enää varma osaisinko lentää, vaikka se kävikin mielessäni. Veteen tipahtivat ensin koiran hihna ja sitten kaksi paitaani.

Kiersin koivua pienellä mättäällä, johon olin loikkinut matkallani eteenpäin. En oikein tiennyt, kuinka onkisin tuon paidan vedestä. Se kuitenkin oli saatava, en halunnut saastuttaa. Käsissäni oli vielä toinen koiran hihna ja valjaat ja ne meinasivat mennä samaa tietä. Ripustin ne puun oksalle ja ongin paidan vedestä. Hihna jäi sinne.

Matoja, Matoja, Matoja

2009-04-16T13:23:00.005+03:00

Olen toki muitakin nähnyt, kuin näitä mato - unia. Nyt on vain ollut tämmöinen pienehkö tauko. Siis jälleen matoja.

Asuimme Espanjassa. Olimme muuttaneet olosuhteiden pakosta alas rannikolle, vaikka todellisuudessa halusimme asua ylhäällä vuorilla. Lähdimme tutustumaan Mijaksen kylään. Ajoimme autolla ylös mäkeä ja Minun oli vaikea pitää auto omalla kaistallani. Ajauduin välillä vastakkaiselle ja ainakin kerran meinasimme pysähtyä, ellemme pysähtyneetkin. Oli lämmintä ja aurinkoista.

Ylhäällä kaikki oli, kuten eräässä valokuvassa jonka olimme nähneet. Edessämme oli kaksi kaistaa ja kaistojen välissä kasvoi rivissä koivuja. Oikeaa ja vasenta laitaa kehystivät hyvin suomalaiset, vanhaa tyyliä edustavat talot ja yksi kerrostalo, jossa huomasimme ainakin yhden tyhjillään olevan asunnon.

Etsimme kauppakeskusta ja löysimmekin sen. Alakerta oli kuten, minkä tahansa maan kauppakeskus ja sain selville, että yläkerrassa olisi tehdas tilaa. Minulla oli käsivarsillani kaksi keltaista lakanaa levitettäväksi lattialle, mutta yläkerrassa en tiennyt enää mitä olisin tehnyt niillä. Kuinka niillä oikeastaan edes rakennetaan.

Vastaamme tuli mies, joka kertoi, että yläkerran keittiö on hyvä paikka rauhoitella lasta, joka ei välttämättä pysty rauhoittumaan alakerran hälinässä ja seurasimme häntä sinne. Hyssyttelin käsivarsillani olevaa lasta, kun huomasin isovarpaistani puskevan esille joitakin harmaita, ikään kuin langanpätkiä.

Yritin leikata niitä saksilla, mutta se oli jokseenkin vaivalloista. Eräältä harmaalta vetäisin vahingossa "kuoren" päältä, joka osoittautuikin madon ihoksi ja näin miten otus luikerteli.

Nostin jalkani syliisi ja pyysin kiskomaan ne yksi kerrallaan irti. Se sattui aivan hirveästi ja ne pyrkivät pakenemaan sormistasi ja imeytymään takaisin varpaani sisälle. Kiskoit yhden irti ja heitit sen lattialle. Kiljuin, että et saa heittää niitä lattialle, Minun olisi haettava lasi, muuten ne menevät selästäni sisään.

Käsistäni pyrki hiuksen näköinen mato ihoni sisälle. Olin ulkomailla silloinkin ja lääkäri ystäväni vastaanotolla. Lääkäri sanoi, että ne ovat sellaisia lapamatoja, jotka kasvavat elimistössä hyvin suuriksi ja ne olisi hyvä käydä poistamassa. Pyysin häntä poistamaan ne, mutta hän sanoi, että se olisi Minulle hyvin kallista ja ehtisin kyllä poistaa ne kotimaassani.

Yritin tiputtaa hiuksea maahan, mutta se takertui aina siihen mihin koskin.

Mato näytti omalta hiukseltani.

Jälleen vihreä mato

2009-03-26T19:18:00.005+02:00

Uneeni luikerteli jälleen vihreä, pörröinen mato. Ilmeisen samanlainen, mitä aiemminkin, mutta ei agressiivinen. Mato oli ihana ja hellyyttävä kuitenkin samalla nii inha, että unessani sorruin muutamaan ylilyöntiin, jonka seurauksena tuo nätti, ihana ja kiltti mato sitten kuoli. Mato osasi myös hymyillä niin, että sen näki, mutta en kai katsonut. En tarpeeksi hyvin.

Pelko on huono tekosyy, mutta syy.

Mato luikerteli makuuhuoneemme ovelle ja paiskasin kauhuissani oven kiinni. Se ei auttanut, koska seinän ja lattian väliin jäi suuri väli. Sanoin Sinulle, että siitä pitäisi päästä eroon ja olit kanssani samaa mieltä. On otettava kuitenkin huomioon, että juuri Minä tein päätöksen, en juuri keskustellut asiasta.

Sinä yritit tappaa matoa jo lattialla, mutta olit ilmeisen kykenemätön siihen. Se ei vain oikein onnistunut, en ymmärrä miksi. Madolla oli kaksi siipeä, joista toisen sait irti ja silloin Minusta tuntui ensimmäisen kerran kamalalta. Muistan kuulleeni, että kärpäseltä, jos irroittaa siiven, se on sama, kuin irroittaisi käden ihmiseltä.

Mato kietoutui pikkurillini ympärille ja menin paniikkiin. Käskin Sinun kiskoa sen irti ja Sinä kiskoit niin, että mato venyi liikaa ja viedessämme sitä ulos, huomasin keittiön pöydällä muovipussissa vanhoja valokuvia.

Jätin Sinut madon kanssa ja palasin sisälle. Kuvissa oli iloisia ja Minulle tuntemattomia ihmisiä, jotka pitivät matoa sylissä ja hellivät sitä. Löysin myös kirjeitä ja muutaman kuvan pelkästä madosta.

Ulkona päätin, että madon pitäisi saada elää ja jäin empimään, onko se hyvä ratkaisu. Olimme jo kiusanneet sitä niin paljon, entä jos sitä sattuu? Olisiko silloin kuitenkin parempi päästää se päiviltä?

En osannut päättää ja silloin Sinä satutit sitä vahingossa liikaa. Vai olinkohan se Minä? Ehkä me yhdessä, mutta kuitenkin Mato paisui ja meni kippuralle ja tiesin, että se kärsii. Tiputin Madon lumessa olevaan koloon ja kauhoin lunta päälle. Painava jääpala rutisti sen kuoliaaksi.

Naapurin poika tuli juuri kuistillemme, kun Minä irvistin surua ja syyllisyyttä. Halusin vain itkeä ja ajattelin, että olen julma. Itsekeskeinen ja hirveä ihminen. Halusin itkeä tuota matoa heti ja muistin tulipalossa kuolleet kissani, en itkenyt niitäkään heti.

Menin Sinun taaksesi ja vältin katsomasta poikaa silmiin. Poika oli kaunis, kuin enkeli. Muistin katselleeni häntä aiemmin läpi ikkunan, sisään heidän taloonsa.

Filosofia huone

2009-03-20T08:31:00.002+02:00

Saksalaisen kauppaketjun liikkeessä on käynyt jonkinlainen laajennus. Tyttö astuu sisään äitinsä ja kummitätinsä kanssa, jota ei kuitenkaan muista nähneensä sisällä. Äiti ja tyttö katsovat tuotteita jokseenkin ihaillen. Kauppaketjun tuotteisiin on sekoittunut toisen vaateketjun tuotteita, kuten sukkia ja hajuvesiä. Heistä se on viihdyttävää ja he erkanevat.

Tilassa on puolivälissä hämärämpää, melkein pimeää ja tyttö päättelee lampun palaneen. Myyjät lajittelevat pimeällä kohdalla tuotteita hyllyyn. Tyttö huomaa ne toiselta puolelta.

Tyttö löytää muoviin pakattua kalaa, mutta ei sellaista mitä ottaisi mukaan. Hän ei näe kalan sisälle, eikä pidä siitä. Hän löytää myös erikseen kissoille ja koirille tarkoitettua, mutta epäilee pakkauksen olevan jotenkin liian löysällä, eikä ole varma uskaltaisiko edes koiralle tuota antaa.

Tyttö huomaa korttihyllyt. Niitä on monta riviä ja erilaisessa telineessäkin. Kaikenlaisia piirrettyjä taidekortteja, joista tyttö pitää ja niitä katsoessa, hänellä menee ajantaju. Tyttö kävelee kassoille tarkoituksenaan löytää äitinsä. Hän näkee äidin astuvan takaisin kauppaan etuovesta ja tyttö päättelee, että hän on tullut takaisin etsimään tyttöä.

Äidillä on vaaleita raitoja päässään, siitä tyttö tunnistaa hänet.

Kassoilla on tuttu poika ja tyttö ojentaa hänelle kaukosäätimen. Poika kertoo hämmästyneenä, että hänkin osaa käyttää sitä. Tyttö kävelee ulos ja istuu maahan, kaupan nurkalle lumihankeen. Siellä hänet ohittaa toinen tuttu poika, jonka tyttö yllättäen muistaa nähneensä sisällä. Poika esittää kaatavansa tytön päälle jotakin kannusta ja virnistää.

Tyttö yrittää päästä useaan otteeseen ylös, mutta jalat eivät kanna ja hän tipahtaa istualteen uudelleen ja uudelleen. Hän katsahtaa ulko-ovelle, jossa kassalla ollut poika seisoo usean tytön piirittämänä ja tyttöä hävettää. Hän vetää itsensä nurkan taakse piiloon.

Tyttö ymmärtää nähneensä unta ja hänen käsissään on unipäiväkirja. Nyt hän odottaakin jotakin saapuvaksi sisältä. Työntekijää, ystävää.

Tyttö ojentaa ystävälleen unipäiväkirjan ja pyytää tätä lukemaan kirjoittamansa tekstin. Ystävä näyttää jotenkin omituiselta ja hieman hermostuu tekstistä. Hän pyytää tyttöä seuraamaan itseään ja he menevät takaisin kauppaan.

Vasemmalla seinällä, siinä n. puolessa välissä on henkilökunnan ovi ja tyttö astuu ystävänsä perässä rohkeasti sisään. Hän vain kertoisi kysyttäessä, kenen kanssa on.

Sisällä on pitkä käytävä jonka varrella on "Filosofia huone". Se on suuri huone, jossa kaksi miestä pelaa kössimailoilla ja pallolla tennistä (ilman verkkoa). Ystävä ojentaa tytön päiväkirjan toiselle miehistä, joka ottaa sen sanomatta mitään ja alkaa lukea, vaikka peli on kesken. Mies nauraa, kun kaksi asiaa ei onnistu yhtäaikaa.

Sota

2009-03-10T09:05:00.006+02:00

Moottoritiellä meidät ohittaa punainen pakettiauto,
jolla on perässään peräkärry, mutkassa
auto kaartaa ulos ja menee läpi pyörätien
metsää kohti,
vasta siellä kuski menettää hallinnan

Auto pyörii muutaman kerran etukautta ympäri
ja me hidastamme vauhtiamme
näemme kuskin tulevan ulos autostaan
ja vuotavan hieman verta

Huomaamme takana tulevan auton
pysähtyvän ja päätämme kylmästi
jatkaa

Jätämme auton ja jatkamme kadulle jalkaisin

Näemme siellä tuntemiamme ihmisiä
ja halaamme heitä riemuiten,
he olivat siinä autossa
joka pysähtyi

Minulla on huulessani afta
puolinaamaa on turvoksissa

Pyrin olemaan hiljaa,
mutta välillä on puhuttava

Kaupunki on kankailla peitetty
ja me pelkäämme sotaa
tiedämme, että siellä
olemme loukussa

Sivukadulla on avoin ovi
jonka suussa seisoo vanha nainen
hän kertoo pitävänsä ruuanlaitosta
ja tekisi meille mielellään ruokaa

Me astumme sisälle hänen asuntoonsa

Hänellä on ruoka lähes valmiina
ja niin lautasemme täyttyy
perunamuusista, kastikkeesta
ja persiljasta

Istumme keittiönpöydän ääreen
ja toteamme ruuan juuri oikeaksi
vaihtoehdoksi, pikaruuan jälkeen

Ja lähtömme hetkellä
tutkimme vielä taloa

Eteisestä oikealla on olohuone,
jossa rouva oleskeli sen aikaa,
että saimme syötyä

Vasemmalta meni ovi keittiöön,
josta juuri lähdimme

Jatkettuamme keittiön ohi
vasemmalla tulee suuri patio
jossa on isompi pöytä,
mitä keittiössä ja enemmän tuoleja

Mietin, jos meitä olisi ollut enemmän
olisimmeko saaneet syödä tuolla?

Kääntyessämme takaisin kohti eteistä
koira merkkaa olohuoneen seinään
ja rouva tuo minulle kosteuspyyhkeen
sellaisen suuren ja pyyhin vahingossa
nenänikin siihen, sitten ymmärrän
että kosteuspyyhe ei ollut sellainen
kasvoille tarkoitettu

Nolostun

Me lähdemme

Myrkkyä

2009-03-04T09:27:00.004+02:00

Niitä luikerteli kaikkialla ja ne purivat. Näin niiden hyökkäävän päälle ja tarttuvan kuristavasti. Se oli inhottavaa, oksettavaa ja kaikenlisäksi vaarallista, ilmeisesti siinä voisi mennä henki tai menisikin. Sellaista he puhuivat. Minun ei olisi pitänyt kuunnella heitä.

Ne olivat pieniä ja pörröisiä, vihreän värisiä ja hyvin agressiivisia. Niitä pystyi hämäämään, koska ne seurasivat liikettä, eivät liikkeelle panijaa. Siispä heitin välillä maata pitkin esineitä, saadakseni heidän liikkeensä pois päin minusta ja joka kerta, ne menivät samaan lankaan.

En oikeastaan uskonutkaan, että ne ajattelivat mitään. Ne vain elivät ja tekivät, se oli niiden vietti ja siitä ei voi ketään syyttää. Kaikessa hirveydessään, ne olivat hyviä. Näin miten ne venyivät ja puristuivat uhrinsa ympärille. Se oli aivan hirvittävää katseltavaa, ei pelkästään kuolemanpelon takia vaan siksi, että se oli aivan hirvittävän oksettavaa.

Ennen, kuin toiset kertoivat Minulle näiden pienten vaarallisuudesta, olin ollut rohkea. Hyvin rohkea ja rohkeampi, kuin olisi tarvinnut. Suojelin pieniä eläimiäni heiltä ja murskasin hirveitä otuksia jalkani alle. Yhtä paljon heidän ulkomuotonsa ja tapansa liikkua ällötti minua, mutta ei pelottanut ollenkaan niin paljon, kuin nyt.

Eivätkö ne liikkuneetkin nopeampaa? Eivätkö ne hyökkineetkin enemmän juuri Minua vastaan? Eikö niitä ollutkin joka paikassa?

En uskaltanut enää edes liikkua. Nousin korkealle ja seisoin siellä. En tiennyt, mitä tehdä ja ihmettelin niitä, jotka tekivät jotakin. He eivät ymmärrä varoa. Näille otuksille on tehtävä jotain, niistä on päästävä eroon! En halua nähdä niitä enää, en halua tuntea vaaraa! Minua väsyttää..

Muistelin mennyttä aikaa ja elämän helppoutta, olisiko enää koskaan mahdollista elää niin.

Pitkin rautateitä tiensä veivät heitä

2009-03-04T09:23:00.002+02:00

He olivat jälleen matkalla. Oli jännittävää ja outoa, ketään ei oikein tuntenut, silti moni tahtoi olla heidän ystävänsä ja tarjota heille jonkinlaista viihdykettä. Johonkin he jäivät pitemmäksi aikaa, vaikka hukkasivatkin siellä toisensa, ehkä useammin, kuin kerran.

Ihmiset kerääntyivät istuumaan ja odottivat. Heitä oli paljon ja meitäkin jännitti. Nämähän saattoivat olla vaikkapa festarit, jotakin mukavaa olisi joka tapauksessa tiedossa.

Osa heistä oli kuitenkin hukassa tai vielä matkalla. Kaikkien suuntana oli kuitenkin sama paikka ja siellä he nyt istuivat, istuivat ja odottivat. Odotuskin oli mukavaa ja siirryimme paikasta toiseen, jopa sermin taakse vain keskenämme olemaan. Siellä sai levätä.

Olut ostoksilla

2009-03-04T09:06:00.003+02:00

Oli pimeää. Tyttö kantoi mukanaa suurta lautaa, johon oli hakattu nauloja pystyyn. Se kävisi aseesta, tyttö tuumi ja ihmetteli, miksi hänellä sellainen oikeastaan onkaan. Hän matkasi kioskille ja huomasi ihmeekseen sen edessä pojan auton. Tyttö ei ollut enää pojan ystävä, mutta luuli silti tietävänsä, että pojalla ei enää ole ketään tässä kaupungissa ja miksi juuri tuonne kioskille? Sehän oli tytön kodin lähellä.

Tyttö luuli jopa hetken, että poika olisi siellä hänen vuokseen, mutta erehtyi. Pojan seuraan liittyi toinen poika ja he astelivat ennen häntä kioskin sisälle. Tyttö asetteli lautansa nätisti pystyyn kioskin nurkalle ja meni sisälle. Ovella he näkivät toisensa, koska pojat ehtivät jo suorittaa ostoksensa ja tyttö tervehti heitä.

Pojat tervehtivät takaisin ja tyttö hoiperteli tiskille, Ottaisin kaksi olutta.

Myyjä kysyi kumpaa kahdesta vaihtoehdosta tyttö mieluummin ottaisi ja hän valitsi. Hän ei tunnistanut kumpaakaan merkkiä ja olisi oikeastaan halunnut ostaa enemmänkin, mutta ei kehdannut. Hän huomasi noiden kahden vaihtoehdon alla pienen tölkin kukkoa ja olisi halunnut edes sen tilata ostoksiin mukaan, mutta ei kehdannut sitäkään.

Hänen ostamansa oluet olivat 1/2 litran pulloissa ja viinipullon malliset. Lasi oli ruskeaa ja tyttö epäili sen olevan sellaista tummaa olutta, mitä hän ei ollut koskaan maistanut aiemmin.

Pitää vain toivoa, että se on hyvää, hän mietti.

Kun viholliset ovat, sekä - että

2009-03-03T09:00:00.009+02:00

Paistoimme kanaa
molemmat omilla pannuillamme
ja sinä panikoit omastasi

Se ei ole hyvää,
jos toinen puoli palaa
sanot

ja kun sekoittelen ruokaasi,
omalleni käy samalla tavalla

Kerron sinulle,
että en varmaankaan
mene kanssasi kihloihin
tai naimisiin

Se tarkoitti sitä,
että jossakin tuolla
on joku toinen
minua varten

Ja olin ihmeissäni

Parkkipaikalla oli liuta autoja
ja aivan hirveästi tuttuja,
ellei Minun niin Sinun

On talvi ja pimeää

Kuljen ympäriinsä

Alkaa paukkua

He pakenevat, yksi ystävä
meidänkin autostamme

Toinen istuu odottamassa
ja kysyn häneltä Sinusta

On hienoa,
että voin kysyä
Sinusta

Olet hyvin lähellä ja tulen luoksesi
ystäväsi on oikea tilannekoomikko
ja vitsailee,

lähdettekö euron päiville?

Me hyppäämme yli reunan
tuntemattomaan
meren jäälle

Pelkäämme kaikki omien
jalkojemme puolesta,
sitten toisten

Ystävämme satuttaa jalkansa,
mutta meillä ei edes ollut
suunnitelmia

paitsi paeta,
kuten muutkin

Taisimme tietää sanomattakin,
vaikka vaihtoehtoja pyörittelimme
että tätä sotaa, me emme ylläpidä

Loppu

Tyttö ja lapsi

2009-02-27T08:26:00.007+02:00

Tytöllä oli käynyt tavakseen hukata lapsensa
se oli pieni ja hyvin kaunis sylivauva
täysin avuton ilman häntä

Tyttö antoi joskus lapsen hoitoon,
mutta se ei estänyt, yhtälailla
vauva oli usein hukassa

Korkeassa talossa
ikäänkuin osittain puretussa
oli hatarat ja jyrkät portaat,
laudasta rakennetut

Tyttö tiesi lapsen unohtuneen
ylempään kerrokseen

kuuluiko itkua? ei onneksi.

pieni ruskea kissa
juoksi portaat alas

Tyttö haki lapsensa
lapsi oli hyvin kapaloitu
lämpimän peiton sisään
ja omaan koppaansa

Huone oli kaunis
aivan erilainen,
kuin tuo muuten
aivan purettu

Ikkunasta paistoi aurinko

Tyttö pidätteli henkeään ja
asteli epävarmoin askelin
alas portaita

häntä niin pelotti, että kaatuisi
tai tiputtaisi lapsen
joten kerran tai kahdesti
hän horjahti,

mutta mitään ei sattunut

ei tällä kertaa

Naulat

2009-02-20T22:26:00.002+02:00

On pakko ohittaa, kun tiellä on täyteen naulattuja lautoja
Allani auto muuttuu pyöräksi ja rengas puhkeaa
On pysähdyttävä

Tyttö, Rikollinen

2009-02-13T12:40:00.008+02:00

Alakerrassa käy hirvittävä suhina
kaksi konstaapelia, rouva & herra
istuttavat tytön tuomaansa tuoliin
ja käskevät; Hengitä!

Herran askeleet käyvät portaille

Mittari näyttää yli neljääkymmentä
tyttö luuli veren alkoholipitoisuutta,
mutta erehtyi

Sattuuhan sitä

rouva konstaapelin kanssa
kävelevät yläkertaan
sohvalle istumaan

Kummallinen uni,
kun noin kaveeraavat

kissat ja hiiret

Mutta;

Sattuuhan sitä

Herran askeleet tulevat portailta

"Voi eikö herra ymmärrä!
Hän on astunut sellaisen
aikaportin läpi!"

Huudahtaa tyttö

Ihmisvilinää

2009-02-04T09:30:00.006+02:00

Kaupunki on täynnä, kun kuningatar ajaa autoineen läpi sen
kirahvit, norsut ja muutkin suuret eläimet pakotettuina takapenkeille
ja ihmettelen, kuinka ne eivät tuon surullisemmilta näytä
myös, miksi olemme täällä juuri tänään

Sinun on piipahdettava tuossa putiikissa
ja jään hetkeksi autokorjaamolle odottamaan,
kunnes päätän palata pihalle katsomaan
miten ihmiset laulavat ja iloitsevat

Enkä ole ollenkaan varma
minkä vuoksi

Meillä on hyvin vanha auto,
joka parkkeerattiin pihalle
odottamaan

Hieno, musta auto

Kävelen kadun päähän ja kulkuni pysäyttää
metallinen aita, jään katomaan sen läpi
kuinka muutama poika soittaa ja tyttö laulaa
Vapaudesta

Tyttö laulaa tummalla, voimakkaalla äänellä

ihailen sitä

Haluaisin mennä lähemmäksi, mutta
kun katseet kohtaavat käännyn äkkiä
ja päätän kuitenkin olla mielenkiintoinen

mielikuvituksellani

Hyppään ilmaan, korkealle ja korkeammalle
kunnes osun melkein talon kattoon ja
palaan takaisin maahan,
pressun läpi tuohon autokorjaamoon

Siis

Kävelen takaisin katua pitkin
ja näen sukuani autoni vieressä

Serkullani on oudot hiukset
en ollut muutenkaan
tunnistaa häntä

Kas Kas Kas

2009-01-25T23:33:00.004+02:00

Äh, olen tuskastunut. En kai ymmärrä huoltasi kovin hyvin.

Tiesin sen aina, että helppoa ei tulisi olemaan.

Arvelen, että oppi on jälleen pureva takaraivoani ja olen perimmäisen kysymyksen äärellä.

Sen, mihin ei ole vastausta. Kukaan ei tiedä. Tai sitten olen väärässä. Se on mahdollista.

Mietin, miksi turhia, miettiä on moisia, koskaan kumminkaan, en tule tajuamaan.
Siis mitä väliä?

Paljonkin! huutaa toinen Minäni. Sisälläni kai ikuisesti taistelevat. Siis kuka kirjoittaa?

Jokainen elävä on oma persoona ja jotkut uskaltavat väittämään,

ylösnousemus, persoonallinen,
siispä mitä olemme,
kun me kuolemme

Olemmeko monta erilaista?

Vai yksi samanlainen?

Yhden samanlaisen sisällä monta erilaista?

Kas..

Siinä kysymys

Ahaa! huutaa nyt hullu.

Mitä siinä huudat. Älä huuda. Korviini sattuu, vaikka en kuulekaan. Huoleton leikkii, ajatuksia pyörittää. Ongelma on, siis olla huoleton. Voimakas kipu, hereillä pitää ja siksi on armollista, saada vähän tavallista, kuritusta! kauheuksia! masennusta, voimattomuutta!

Mitäpä tässä sen enempää, onhan tässäkin jo hieman elämää.

No hyvä on. Kakista ulos.

"Nyt on monta erilaista, yhtä aikaa olemassa!"

Niin on, mitä sitten?

"Nyt on erilaisia, hyvin samanlaisia!"

Niin on, mitä sitten?

"Nyt on erilaisia"

...

Voi hullua, pientä reppanaa. Tuli tänne tuota meille kertomaan. Pöh. Sanon PÖH!

"Hullulla on hauskempaa, voi sinne tänne taivaltaa, mahdollisuuksia varastaa, tehdä mitä haluaa!"

Äh. Olen tylsistynyt. Hullun houreet päätäni puristaa ja kuitenkin tiedän, etten tietää koskaan saa. Minne meni rakkaani ja miksi tänne jäin. Kuinka ollakaan, yksin väärinpäin. Odottelin iltasella kaveria saapumaan. Halaamaan ja suukottamaan, nyt kurkkua kuristaa, sormet tiukasti painaa. Henkeä ahdistaa.

"Hullulla on hauskempaa, voi kaikenlaista unohtaa ja sitten kuitenkin, jotain tänne jäikin ja syövereistä, otteesta tiukkojen sormien, kaivan totuuden! sitä maistelen! Kenellekään kerro en, vain sinä kuulet sen!"

Ikiaikaisten taistellessa ja hiljaisuuden vallitessa, päätän loppumattoman satuni, elämäni viimeiseen päivään ovat taisteleva. En voi sille mitään. Varsin paha ei ole kumpikaan. Keskitietä rakentavat, omalla tavallaan.

Ja varmaankin joskus, hiljenevät. Sanoista yli kasvavat, niin soisin tapahtuvan ja hullua se ainakin miellyttää!

"Hullu tykkää olla hämillään"

2009-01-23T13:12:00.002+02:00

Yksikin toisin tehty asia,
olisi voinut muuttaa kaiken

sitten en olisi tiennyt sitä

jotakin muuta olisi voinut tapahtua

nyt

Eräänlaisia painajaisia

2009-01-22T08:28:00.004+02:00

1. Alkoholi

Kerroit, että Sinulla oli ollut tarvetta juhlaan ja olin siitä iloinen. Kuitenkin, iltasi raskas ylämäki kostautui nopealla pudotuksella alas ja teit jotakin järkyttävää.

En tiedä, kuinka Sinulla oli välineet.

Vaikka olit jo aivan hirveässä humalassa, väsynyt ja voimaton, laitoit käteesi tipan ja tippapulloon alkoholia. Kerroit nimenkin ja muistan miettineeni, onkohan se jotakin sellaista alkoholia, jota voi laittaa suoraan verenkiertoon.

Sinä olet nyt pelkuri. Et uskalla katsoa ihmisiä suoraan ja välttelet, vaikka tuskin kukaan edes huomaa. Et haluaisi lähteä minnekään, etkä tehdä mitään.

Kerrot, että jouduit sairaalaan. Siellä sinulle tehtiin vatsahuuhtelun lisäksi myös dialyysihoito.

2. Luokka

Luokassa oli hiljaista. Opettaja jakoi pöydällemme tarvikkeet ja sanoi, että näistä on sinun tehtävä itsellesi ateria. Kaikki aloitimme ja alussa näyttikin siltä, että tarvikkeita oli runsaasti, eikä oikeastaan olisi mitään ongelmaa.

En tiedä kenen oli vika, kuka unohti kertoa, että meillä on myös aikaraja näissä asioissa.

Ihmiset laskivat iloisesti

5

4

3

2

1

Tadaa!! Minulla oli ateria vielä kesken ja opettaja kysyi oppilailtaan, kertoiko kukaan Minulle.

Olin ärtynyt ja sanoin, että aion nyt tehdä ateriani joka tapauksessa valmiiksi ja muut saisivat tehdä mitä lystää. En juurikaan halunnut kohdata heitä. Koin, että minut ymmärrettiin väärin. Ihmiset lähtivät pois ja vain kolme jäi.

Kaksi kinastelivat keskenään sairaasta veljestä ja kolmas katseli minun työtäni. Puutuin asiaan ja haukuin tuota oppilasta, joka niin julmasti oli piittaamaton sairaasta lapsesta. Käytin kaikenlaisia voimasanoja kuvaillessani hänen saatanallista olemustaan.

Halkaisin vesimelonin. Sen sisässä oli jotakin aivan valkoista ja se valkoinen kuhisi pieniä eläimiä, bakteereja. Yritin leikata tuota osaa pois, mutta se oli aivan liian vaivalloista.

Huudahdin asiasta sairaan veljen siskolle ja jätin melonin siihen, jonkun toisen oppilaan pöydälle. Omani oli hyvin sotkuinen, ihmettelin sitä hetken, kuin myös sitä, että ateriani ei ollut lähellekään valmis ja kaikki tarvikkeet olivat lopussa.

3. Ikkuna

Me olimme tien toisella puolen sijaitsevassa rakennuksessa. Istuimme lattialla, kuin lapset ja keskustelimme keskenämme. Satuin katsahtamaan ulos ikkunasta vanhan palolaitoksen suuntaa, kun olin kertomassa ystävilleni, että tahtoisin käydä siellä tornissa.

Seinän läpi oli kuultanut hauskat portaat ja tasanteet. Olisin halunnut kiivetä niille. Tosin myöhemmin ymmärsin, että ne olivat jonkin toisen tornin portaita ja aivan toisella suunnalla.

Ikkunasta näin vanhan palolaitoksen katolla kävelevän usean ihmisen ja samassa yksi tytöistä astui harhaan. Käänsin katseeni pois ja olin hirvittävän peloissani. Kuulin heidän huudahduksistaan, että asia olisi ehkä nyt paremmin ja käänsin katseeni jälleen tilanteeseen.

Tyttö kiepsahti ympäri ja samalla kaksi häntä auttanutta miestä kaatuivat ja he kaikki lähtivät luisumaan alas katolta. Käänsin jälleen katseeni ja kuulin ihmisten huudoista, että he olivat tipahtamassa samaan paikkaan.

Kolme tömähdystä.

Tömps

Tömps

Tömps

Sinä alkoholikokemustesi riepoittelema hauras ihminen, olisit halunnut mennä katsomaan. Minä kieltäydyin jyrkästi. En voisi katsoa sitä.

Hullu Mies ja grinder

2009-01-21T09:26:00.004+02:00

En tiedä, kuinka kertoisin hänestä.

Haluaisin antaa todenmukaisen käsityksen.

No aivan ilmiselvää oli, että hänen järkensä ei enää toiminut. Hän oli siis hullu ja käsittämättömän vimman riivaama. Luulen, että hän ei ihaillut verta tai elämän hiipumista käsissään. Hän tuskin nautti tappamisesta. Ei hän ajatellut. Hän tappoi. Hän oli tappaja.

Joskus asiat voivat olla yllättävän yksinkertaisia, vaikka me emme huomaakkaan sitä. Helposti keksimme selityksen, joka meitä itseämme miellyttää eniten ja niinhän minäkin tein. Sanon, että hän oli hullu. Täysin menettänyt järkensä. Ihminen joka ei enää ajattele. Mutta jos olen väärässä ja hän ajattelikin, niin pyydän sitä anteeksi ja myönnän, että en ymmärrä, mitä hän oikein ajatteli.

Kaikkien maiden lait olisivat hänet tuominneet sellaisen ruumis määrän perusteella murhaajaksi, ehkä jopa terroristiksi, mutta se ei olisi pitänyt paikkaansa. Sitäpaitsi, lain olisi ensiksi pitänyt saada hänet kiinni. Hän tappoi jokaisen, koska hän pystyi. Hän tappoi lapsen tai aikuisen, köyhän tai rikkaan, virkamiehen tai siivoojan. Hän ei ajatellut.

Ja hänen tielleen ei kannattanut eksyä. Silloin oli väärässä paikassa, väärään aikaan ja se oli menoa sitten. Hän ei vastannut puhuttaessa, sääli tuskin koristi kasvojaan, en huomannut himoa, en raivoa.. vain tuon vimman. Pakkomielteen. Opitun tavan. Ainoan tavan. Sitä hän noudatti. Ei muuta.

Hänen toimintatapansa oli hyvin yksinkertainen ja alkukantainen. Hän kaatoi uhrinsa, piteli toisella kädellään kiinni ja toisella löi, löi ja löi. Jotakin kummallista hänellä oli kuitenkin kädessään; grinderi. Oranssi ja muovinen. Ilmeisen hyvä apuri, mutta ei tosin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

Tuskin kukaan elossa, pystyi selittämään tuon asian. Luulen toki, että on ihmisiä tämän tarinan ulkopuolella, jotka voivat kuvitella ja näkevät siinä mielipiteilleen todistuksen. Toki tässä vaiheessa haluan muistuttaa, että kyseessä on minun tarinani ja minun uneni grinderi. Sellainen ei riitä perusteluksi kenellekään muulle ja sen tarkoitus ei ole toimia aivopesun välineenä, eikä ruokkimaan kenenkään pelkotiloja.

Ellei kyseessä olisi Minun uneni, voisitte luulla Minun olevan hyvinkin leuhka ihminen. Näin tarinaani kirjoitan itsestäni ainoan ihmisen kokonaisessa maailmassa, ketä tappokone ei saanut millään hengiltä.

Omassa hahmossani, Minä Sankari jopa toimitin tämän hirviön virkavallan käsiin. Silloin he laittoivat sen häkkiin. Sellaiseen mihin salametsästäjät sulkevat gorillan. Siitä alkoi vähättely.

Vastaanottaneet kaksi naista olivat toki kiitollisia annetusta lahjasta, mutta kokoni vuoksi, eivät ymmärtäneet välttää vaaraa. Minä kyllä varoitin heitä, pyysin aivan selvästi heitä olemaan varovaisia ja kerroin miehen vaarallisuudesta. Luulen, että se oli enemmänkin yllyke ja naiset haastoivat Minut jonkinlaiseen taisteluun paremmuudesta, vaikka olin jo poistumassa paikalta.

Siispä en edes viraston ovesta ehtinyt ulos, kun tiesin tutuista äänistä takanani, että nämä kaksi naista, eivät enää nousisi ja Minä olin jälleen alussa. Suljin oven takanani. Oli vetäydyttävä edes hetkeksi miettimään.

En ole koskaan ollut sellainen sankari, joka hyppää vaaroihin ja hoitaa homman kotiin.

Pikemminkin sellainen pelkuri, joka vaaraa välttäessä, varoo katseellaan joutumasta taivaan tuuliin tai meteoriitin iskemäksi ja astuu ansakuoppaan. Sellaiseen elämän virittämään, aivan normaaliin ansakuoppaan. Lisäksi mukana taitaa olla tragikoomisen huonoa tuuria.

Valitettavaa oli myös, että mies oli ottanut minusta mielipuolisen vimmansa kohteen ja ihmiset ympärilläni tipahtelivat yksi toisensa jälkeen. Täytyy sanoa, että olin täysin neuvoton. Mitä voin tehdä hullun kanssa, joka haluaa tappaa ja voi tappaa, jolle pärjään, mutta jota en voi toimittaa mihinkään? Sitäpaitsi, edes häntä en halunnut satuttaa. Peloissani kuitenkin tein sitäkin.

Luulen ajatelleeni, että paras ratkaisu olisi, jos tämä mies nyt vain tulisi järkiinsä ja voisimme unohtaa koko jutun. Tosin miehen eduksi on kerrottava, että se ei olisi ollut ollenkaan järkevä siirto mieheltä ja vaikka väitinkin, että hänen järkensä ei toimisi, tuskin alitajunta oli menettänyt toimintakykyään.

Jos alitajunta olisi lakannut toimimasta, tuo mies olisi täysin harmiton. Makaisi maassa ja kuolaisi naamalleen. Hetken päästä lakkaisi varmaan hengittämästäkin.

Joko Minulla oli tylsät sakset mukanani tai hänen ihonsa oli terästä. En tosin saanut lyönteihini tuota vimmaa, mikä häntä auttaa ja kaiken lisäksi, tunnen pistoksen sydämessäni. Minua säälittää.

Lukitsen miehen huoneeseen ja asetun ystäväni kanssa viereiseen. Kummastakin huoneesta menee ovi käytävälle, lisäksi huoneet yhdistää ovi. En oikein tiedä, mitä tekisin ja tuolla vimmaisella hullulla oli taipumus selvitä lukituista ovista ja lähes kaikesta muustakin, aivan helposti.

Sormiaan napsauttamalla hän avasi huoneita yhdistävän oven ja sanoin hänelle, että jos hän noin paljon haluaa ihmisten seuraan, hänen ei ehkä kannattaisi tappaa heitä. Mies sulki ovensa ja itsensä takaisin huoneeseen.

Minulla meni aikaa ymmärtää, mitä oli juuri tapahtunut.

Oliko tuo mies sittenkin ymmärtänyt puhetta ja jäin ymmälläni seuraamaan tilannetta. Mies avasi oven jälleen ja toistin hänelle sanani. Sama tapahtui ja mies palasi huoneeseensa.

Taistelu hyvästä ja pahasta

2009-01-04T16:52:00.002+02:00

1 osa

Tietokone

Hän oli tietokoneessa
ja osa sitä

Hän kertoi ystävälleen
uudesta ystävästään
internetissä

Heidän tarvitsisi katsoa vain samaa kuvaa
ja päätyisivät yhteiseen hetkeen,
tuosta noin vain

Ystävä oli hiljainen olento
ja tyytyi vain seuraamaan sivusta,
miten tämä käytännössä toimisi

Ruudulla oli kaksi samanlaista kuvaa vierekkäin
ja he ikäänkuin liukenivat pois

Ystävä internetistä esitteli itsensä Paulaksi
ja he olivat hänen todellisuudessaan
ulkona kaduilla

Hän yritti ottaa kontrollin,
mutta tuossa todellisuudessa
se ei voisi olla hyväksi

Ystävä varoitti häntä
ja he palasivat
kotiin

Osa 2

Noita

Noita astui sisään ovesta

Noita puhui varoitellen, neuvoen
kiltisti, kuitenkaan pakottamatta
mitään määräämättä

ja ystävä piti naista hyvänä

Toisin, kuin hän
jonka silmä katosi näkyvistä
ja koskettaessaan,
toinenkin

Kasvoilla oli vain kaksi tyhjää kuoppaa

Noita sanoi sitä sairauden aiheuttamaksi
ja lähti pois

Osa 3

Muistot

Hän sanoi käyneensä tuon Noidan sisällä
tunnustelleensa muistojaan ja tietää nyt,
että Noita on paha

Ystävä aisti hänestä katkeruutta
ja piti oman mielipiteensä

Hän kertoi Noidan ampuneen jonkun

Ystävä tiesi hänen olevan väärässä

Hippasta

2009-01-04T16:40:00.004+02:00

Osa 1

Luokkaretkellä nukutaan samassa huoneessa
Kolme tyttöä vierekkäin ja sitten vähän väliä
keskimmäinen heistä havahtuu ihmettelemään
saamaansa hyväksyntää

Jo huomenna heidän tulisi mennä siihen vaaralliseen paikkaan

Ja jakaantua kahdeksi ryhmäksi
kilpailla keskenään maastossa
joka ei helli ketään

Se on muka yhteinen tavoite,
että toinen ryhmä voittaa

Osa 2

Ryhmät olivat kilpasilla
ja aivan alusta asti oli selvää,
että ne toiset

olivat valmiita satuttamaan

He olivat vahvempia
ja siksi oli juostava,
oli piilouduttava

Paikka oli pimeä ja likainen
jotenkin normaalia erikoisempi

Paettuaan eräästä huoneesta
toisen ryhmän painostamana,
he katsoivat peilin läpi

Ja kun toiset löysivät sen
yksi heistä avasi peilin
kysyäkseen

Kaikki olivat hämmentyneitä,
eikä kukaan ymmärtänyt tapella

Osa 3

Makasin sängyllä aivan hiljaa
oli niin pimeää, että he eivät huomanneet

Puhuttiin plasmasta
ja he toivat sen sisälle

Kohta he sytyttävät valot

Eräät kasvot

2009-01-02T10:03:00.005+02:00

Yhteisöön Rakastunut kävelee mutkitta sisälle

Täällä eletään, kuin ennen ja
Rakastunut huokailee suustaan
kysymyksiä

Valmiina antamaan puutteet anteeksi

Kukaan ei osaa rakentaa puuvenettä

Ei se mitään
Kummissaan on
mutta, Ei se mitään

Ensimmäiset askeleet opastanut
äityy yllättäen ilkeäksi
jokseenkin vaaralliseksi,
mutta on yhä luotettava

Yhdistelmä on omituinen

Rakastunut toteaa
voivansa tehdä
tuskin mitään

Teot ovat kuitenkin
Rakkauden tekoja

Toiset askeleet opastava
näyttää kaupan,
jossa kaikki on kallista

Makeiset ja koiran lelut ovat käärityt muoviin

ja kylässä alkoholi on melkein kiellettyä

Pulloja on hyllyllä
lasillisenkin voi ostaa
koska kokonainen pullo
on yhdelle liikaa

Toiset askeleet opastava
kertoo salaisuuden

Hän tahtoisi juoda
kaksi

ja aivan yksin

Ulkona on kirpputori
ja Rakastuneelle ojennetaan
lahjoja

Hänen ei tarvitse maksaa

Hän miettii poikaystäväänsä
joka tulisi myöhemmin
ja ei ole varma enää

Mitä haluaa
tästä kylästä

Rakastunut palaa kauppaan
ostaakseen opastajalleen olutta

Rohkeus riittää vain yhteen pulloon
hän valehtelee niin hyvin,
että uskoo sen itse

Ja perillä

Tarjoaa jokaiselle

On kyläläisistä kiinni
saavatko he jäädä
Kaikki ovat mukavia
vastaus on arvoitus

Vampire

2008-12-22T08:52:00.004+02:00

Luulet olevasi vahvempi

ja pystyisit selättämään

itseäsi suuremman miehen

Siksi lähdet yksin

hääpuvussa

Luulet olevasi ovela

ja houkuttelet hänet

pois tavanomaisesta

Lyöt puutapin keskelle vartaloa

ja ryömit pois matalasta oviaukosta

Juokset

Huoneessa on vieraita

juhlimassa häitänne

Ilmeesi ei värähdäkään,

kun istut miehen viereen

Tapetti miehen takana

värjäytyy verestä

Hän vetää vatsasi auki

Kun palaat takaisin,

tiedämme

kadonneet kyntesi

Valinta johti takaa-ajoon

2008-12-17T09:21:00.003+02:00

Kun kysyttiin, ketä tarkoittavat
valinta oli usein väärä
unohtui veli tai sisko,
äiti tai isä

Eikä se riittänyt

Pahuus pitää ansaita
ja se on helppoa,
kun on niin sokeaa

Ei vain tajua

Ymmärrys ravistelee
voi huomata

unohtaneensa veljen,
joka onkin itse

Vahvuudeksi mainittakoon
kyky lentää ja halu selviytyä
Heikkoudeksi uteliaisuus,
joka joskus pakottaa
luovuttamaan

Mutta on raskasta
kokoajan paeta
sisimmän taistellessa
kaikista raskaimman
sodan

Muukalaisia on monta
pahin on itse

Naapurisuhteita

2008-12-17T08:57:00.003+02:00

Teidän narunne oli aivan liian pitkällä

Koiranne pystyi ajamaan koiramme

oman pihansa nurkkaan

Ja pihallamme sitten rapsuteltiin,

jo on hyvä koira

Mieheni mainitsi,

että meidänkin koira

tykkää rapsutuksista

Ja vaimosi vastasi,

ettei noin villiä voi

varsinkin,

kun on juuri tehnyt ruokaa

Hermostuin ja sanoin,

että eipä ole hääppöinen

tuo teidänkään piski

Ja lähtiessänne

käskin pitämään

narun tiukemmalla

Ah, siksi

2008-12-11T10:36:00.004+02:00

Ne olivat poikkileikattuja puita
hyvin ohuita, niin että mahtuivat
muovipussiin

Siellä oli myös vettä
mutta tuskin siitä
huolestuimme

kunnes

kynteni alle jäi valkoisia
pienen pieniä ja limaisia
munia

Koskin sinne kahdesti
ja kummallakin kerralla
kavahdin kauhuissani

Niistä tulisi kuoriutumaan
paljon kärpäsiä

sellaisia oikein isoja

ja huomasin niiden jo
lisääntyneen

Ajattelimme haudata puut
mutta se olisi mahdotonta

Puissa oli elohopeaa

Emme voisi polttaakaan niitä,
koska ne ovat märkiä

Voimattomina
annoimme niiden olla

Alas jyrkänteeltä

2008-12-03T09:24:00.005+02:00

Olin sinne aivan liian vanha

enkä aikonut mennäkään

mutta olinpahan ilmottautunut

ja huomannut, miten helppoa se oli

Peruskouluun ei kai ollut tungosta

tämän tosin piti olla jotenkin erilainen

ja edelliseen ilmottautumiseeni verrattuna olikin

Tämä oli vieläkin nuoremmille

Edellisen peruminen oli ollut helppoa,

tämä ei onnistunutkaan sähköisesti

kummallista

En vaivannut sillä juurikaan päätäni

Meitä oli saapunut oikea luokallinen

sinne louhoksille

ja taisin olla ensimmäinen hyppääjä

Laskuvarjo selässäni kesken hyppyä

puhelin kännykkääni ja kysyin

milloinkohan tulisi vetää narusta?

Vastaukseksi sain, että olisi pitänyt jo

ja juuri ehdin maahan murskautumatta

Ihmettelin, miksi kukaan ei ollut opettanut

ennen puoli väliä olisi vedettävä varjo esiin

Olin ajatellut, että 1 / 3 jäjellä riittää

Ohjaaja selvitti alhaalla, että on hyvin vaikeaa

neuvoa käsityksiä ja huomasin hänen olevan

oikeassa

Pohdin sitä hieman

totesin sen totuudeksi

Silti olin kummissani

En tiennyt meinasivatko muut hypätä

tai hyppäsivätkö he

ulkona alkoi jo olla ihmisiä

Minun piti mennä uudelleen

Omituinen vahinko

2008-11-22T17:22:00.006+02:00

Maailma oli pieni
ja siellä taisi olla vain yksi polku
jota me onnettomat kuljimme

jollakin oli pakkomielle

Omituisen tottuneena
inhottavuuksiin
seurailtiin sivulta
kuinka joukko ilakoi

"Emme me sovi sinne, koska meitä on vain kaksi"

Oikeastaan yksi

riittää satuttamaan oudosti liikaa
ja pään sisällä omituinen ääni ihmettelee

"Voiko hän oikeasti
pitää niin tyhmänä"

Kiusattu etsi liikkeestä
jotakin normaalia elämää
suurempaa

eikä oikein löytänyt

Pyysi saada etsiä itse
mutta joutuikin vaatimaan
sitten sotki hyllyt
ja huomasi tehneensä virheitä

Tyttö kaivoi laukustaan
virkkaamansa pipon
ja pienen muovisen nuken
sellaisen taskuun sopivan

Pöyristyttävää
ja aivan liikaa

Kiusattu
otti päästä
ja löi

Uudelleen ja uudelleen
ei jälkeäkään seinässä
ei jälkeäkään kasvoilla

"Mikä lyönti on liikaa?"

Toiseen kauppakassiin
laitettiin irroitettu pää
Toiseen kauppakassiin
laitettiin ruumis

Ja kannettiin kevyt kantamus tutun roskikseen

Narrini! Tervetuloa!!

2008-11-19T08:51:00.004+02:00

Narri istui olohuoneen tuolille ja myhäili itsekseen. Suunnitelma oli nyt valmis ja toteutettava. Hän silmäili ihmisiä ympärillään ja valitsi hiljaisuudessa ensimmäisen uhrinsa. Se olisi tuo poika, joka tarvitsisi hieman kovempia otteita. Hän saisi tulla ensin.

Narri pyysi miehen mukaansa käytävälle ja uhri läksi iloisesti tuon hieman hullun miehen perään.

Olimme ottaneet mieheni kanssa rennon asennon olohuoneen suurelle sohvalle ja katselimme muiden kanssa televisiota. Sohva sijaitsi aivan lähellä väliseinää, jonka toisella puolella sijaitsi käytävä ja käytävän toisessa päässä meidän huoneemme. Olimme vieraana tässä talossa, mutta emme juurikaan tunteneet muita ihmisiä ympärillämme.

Olimme jo aiemmin keskustelleet narrin oudosta olemuksesta. Ikäänkuin hänen toinen puoli kasvoistaan olisi kokonaan kadonnut, siis näkymätön! Hyväksyimme asian ja asia ei häirinnyt meitä sen enempää, itseasiassa silloin, kasvot tulivat kokonaan näkyviin.

Huomasin narrin lähtevän huoneesta pojan kanssa.

Ihmettelin pöllähdystä, joka tupsahti osittain olohuoneeseen käytävältä. Se oli, kuin lunta. Olohuoneen lampun valossa kimaltelevaa lunta, mutta kuitenkin jotenkin enemmän jauhomaista, pölisevää. Sitten näin aseen piipun vilahduksen muutamaan otteeseen. Pojan ja narrin keskustelusta ei voinut päätellä mitään. Aivan, kuin poika ei olisi edes huomannut tuota asetta tai pöllähdystä, vaikka täytyihän hänen. Kerroin miehelleni asiasta ja hän uskoi minua heti, vaikka ei ollut nähnyt mitään.

Narri tuli takaisin ja katsoin häntä pitkään kasvoihin.

Narri tunsi kasvoillaan tuon tytön katseen ja koki sen jollakin tavalla hyvin miellyttäväksi. Niin päätettiin toinen uhri, tosin.. Nyt ehkä hieman erilaisin perustein ja narri tiesi, että tämä olisi eritavalla vaikea ja eritavalla helppo.

Tyttö ei tiennyt mitä muutakaan olisi voinut tehdä, aiheuttamatta hämminkiä ja lähti siis narrin perään käytävälle. Sitä ennen hän kuitenkin otti katsekontaktin mieheensä ja mies viestitti ymmärtävänsä. Ei tarvitse olla peloissaan.

Käytävällä narri johdatti Minut lipastolle. Käytävä oli hyvin kapea ja seinällä, lipaston yllä roikkui suuri puusta veistetty teos. Se muistutti afrikkalaista heimonaamiota ja oli hyvin tumma, melkein musta. Olin varautunut siihen, että narri heittäisi kasvoilleni tuota pölyä, jota poikakin sai. Sen sijaan narri kertoi lähtevänsä käymään ulkona ja pyysi odottamaan.

Jäin hieman hämilläni seisomaan tuon teoksen eteen ja silmäilin sitä mielenkiinnolla. Yhtäkkiä, teoksen suuresta nenästä pöllähti kasvoilleni tuota kimaltelevaa jauhoa ja tunsin meneväni sekaisin. Se oli jonkinlaista huumetta.

En osannut enää liikkua ja jäin paikalleni odottamaan narria, joka pian palasikin mukanaan pieni pahvilaatikko. Hän katsoi minua lempeästi ja ymmärsi. Minun olisi kai ollut tarkoitus ottaa tuo paketti, ehkä viedä se jonnekin. Narri laski sen lipaston päälle ja kaivoi paitansa alta stetoskoopin.

Painauduin seinään kiinni, kun hän lähestyi minua tuo kapine kädessään ja sain hänet hymyilemään valloittavasti. Luulin, että hän olisi painanut pään rintaani vasten, mutta sen sijaan hän painoi sen otsalleni.

Mies tutki tytön kanssa veistettyä teosta narrin lähdettyä jonnekin lähistölle ja he huomasivat neljä pientä hanaa patsaan alla. Mies kopautteli teosta ja sai hanat vuotamaan pulveria. He laittoivat alle kaksi lasituoppia ja jäivät odottamaan hanojen sulkeutumista.

Saatuaan kupit täyteen he pakenivat huoneeseen, joka oli heti siinä oikealla. Huoneessa oli normaali kaaos, joten he asettuivat lattialle, maton viereen istumaan ja tutkivat jauhoa tarkoin. Se oli sotkuista hommaa ja tyttö yritti pyyhkiä lattialle tippunutta maton alle.

Pääni sisälle ilmestyi teksti, josta luin aineen vahingoittavan lattiarakenteita. Voisi tulla homeongelmaa ja verrattiin yhteen romahtaneeseen taloon. En silti tiennyt, mitä olisin jo tippuneille tehnyt.

Kuulimme narrin tulevan ja mieheni piiloutui tuoppeineen sängyn alle. Olin yhä pöllyssä, eikä se varmaankaan ollut mikään ihme. Menin käytävälle häntä vastaan. Narri katsoi Minua jälleen hyvin pitkään, mutta niin minäkin häntä.

Hän nosti minut syliinsä ja kantoi minun ja mieheni huoneeseen. Narri silmäili ympärilleen ja ilmeisesti aavisti jotakin. Hän katsoi sängyn alle ja minä vilkaisin hänen olkansa takaa. Mieheni oli onnistunut piilottamaan tuopit taakseen ja ryömi pois sängyn alta. Emme selittäneet mitään, eikä narri kysynyt.

He palasivat olohuoneeseen ja ottivat saman lokoisen asennon, mistä tämä tarinakin alkoi.

Huoneeseen astui hyvin kaunis ja pitkä, blondi nainen. Nainen oli juuri tullut suihkusta, joten hänen ympärillään oli vain pyyhe. Tyttö katsoi häntäkin pitkään ja ihmetteli sisällään olevia tuntemuksia.

Tyttö seurasi blondia käytävälle ja kuunteli naisen ääntä tarkoin.

Naisen puhuessa huomasin hänen kasvoillaan punaista ja vihreää meikkiä. Sitä oli ilmeisesti jäänyt vahingossa kasvojen sivuosaan ja hämmennyin täysin. Tuohan oli narri.

Arvoitus ei selvinnyt, ei ainakaan vielä. Ehkä sinä selvität sen? Tarinankertoja nimittäin heräsi melko pian tästä, mutta vielä ehti jotakin tapahtua.

Laitoimme mieheni kanssa tuopit muovipussiin, jossa oli joitakin likaisia vaatteita ja siihen päälle, laitoin vielä yhden pussin. Nyt jauhe ei juurikaan näkynyt, mutta lasit näkyivät. Laitoin pussin huoneen perälle pöydän päälle ja sinne se jäi nököttään.

Minä lähdin narrin mukaan ulos.

Heidän palatessa asiat olivat hieman muuttuneet ja tytön piti jälleen kovasti ihmetellä.

Lattialla makasi yksi pojista ja ihan ilkosillaan. Narri myhäili tyytyväisenä nähdessään pussin pojan kädessä. Siinä oli vielä hyvin paljon jauhetta jäljellä. Poika ei edes yrittänyt peitellä pussia saatika itseään ja tarkastelimme häntä röyhkeästi. Analysoimme pituuksia ja narri kertoi kasvun johtuvan jauheesta.

Tyttö löysi myöhemmin itsensä keittiöstäkin tämän narrin kanssa ja silloin narri siivoili, tytön vain istuessa.

Tyttö löysi jotain muutakin.

Löysin mieheni kuvan, jossa hänen päänsä oli siinä pussissa, jonka jätimme pöydän päälle. Kuvista ilmeni aivan selvästi, että hän oli itse laittanut päänsä sinne. Hän nimittäin poseerasi ja oli hymyilevä. Näin kaksi kuvaa ja toisessa hänen päänsä oli pussin vieressä.

Luulen, että hän halusi jollakin tavalla leuhkia ja olla ylpeä asiasta. Jostakin syystä tämä närkästytti, mutta unohdin sen pian.

Valitettavasti tähän loppui tämä tarina ja kertoja ottaa käsiinsä suuren nipun papereita, alkaa lajittelemaan ja jatkaa töitään. Miten samanlaista onkaan tämä hereillä oleminen ja niin on sanottu, että unelmointi olisi muka tyhmää ja satuttavaa.

kertoja on kuitenkin elossa ja siitä pitää kiittää narria.

Narri on talomme sisällä ja pesen ulkona kiviä letkun kanssa. Huomaan olevani täysin alasti ja yritän asennolla peittää alastomuuttani. Narri katsoo hetken ja palaa sitten talon pimeyteen.

Vilijonkan myrsky

2008-11-17T10:00:00.002+02:00

En muistanut, että olet olemassa
kuitenkin olemme nyt yhdessä
ja syömässä

Kello on 10.15
luulen
että vielä ei ole lounasaika

Tarjoilija tuo menun

Valitsemme ja tilaamme
aina jälkiruokaan saakka

Luulin, että tilauksemme maksaisi
aivan valtavasti ja yllätyn

Pihalla on siirretty pankkiautomaattia

Sinä itse kiltteys

2008-11-12T12:56:00.008+02:00

vierelläni kuljet
silmäni suljen
Minä itse kovuus
allani pyörä
henkinen syöpä
pakottaa

Pyydän Sinua
Anelen jopa
avoimesti kieroilen
rehentelen ja rukoilen

Yksinäisyyden puuskissa
nielen raivoani, kunnes räjähdän
potkaisen pyöräsi kumoon
ja vähät välitän omastatunnosta

Ajan tuntemattomaan
siis asuinalueelle
kotini on uusi ja hukassa
Minä olen voimaton ja tässä

Pyydän jäätelöä pienellä rahalla
ja saan vain rippeitä,
jotka maistuvat pahalle

Murskattuna, kuolleena
hiekan polttaessa jo polviani

Vakuutan

Jumalani huomion itseeni
vaikka voisin luulla unohtuneeni
Lopeta jo, komennan
koska tiedän

Sinä olet itse kiltteys

Siivet, kaikki ennallaan

2008-10-31T11:33:00.003+02:00

Huidoin käsilläni

ylös
alas

ylös
alas

Mitä?

Näinhän sen piti onnistua

Muistin kyllä, että se oli hieman vaikeaa

ylös
alas

ylös
alas

Miten?

Olin aivan varma

En tee mitään väärin

ylös
alas

ylös
alas

Huidoin käsilläni

Kova maailma

2008-10-28T09:19:00.003+02:00

Tulisi tarkkailla ajatuksia
hillitä veitsen liikettä
hedelmän pinnalla

Mehukin on liikaa
riippuvainen
roikkuu,
kuin märkä paita
syksyn sateessa

Omenasta haukannut
Kysyy,
Mitä väliä?

Pelkuri pakenee
aina itseensä ja
ajattelee,
toisen tahallaan

Syytön lapioi päälleen
hevostallin lantaa
ja teloittaa hevoset

Hulluus

mutta voisi kai olettaa
joskus
silti ei koskaan

Sehän unohtuukin
hetkessä

Sokean pyyntö on usein pelkkää seinää
silloin mitataan lähimmäisen rakkaus
Mukavaa on helppo halata,
puukkoa kavahtaa

Pelkuri pakenee
aina itseensä
ja ajattelee,
toisen tahallaan

Riidat ovat pieniä ympyröitä
kehää kierretään ilman pyhää
eikä kukaan ole oikeassa
tai voita

Sihinä muuttuu purennaksi
leuat ottaa, kuin karhunrauta
ja huomaa tuskaisen huudon
omasta suustaan

Silti

Pelkuri pakenee
aina itseensä
ja ajattelee,
toisen tahallaan

Tyttö oli ystäväni, vihainen kai edelleen

2008-10-23T08:56:00.006+03:00

Mies sanoi, että voimme lähteä
vaikka muut eivät liikkuisi
tulivuori purkautuu
näemme savurenkaat

Työpaikkani on aivan liian syrjässä
vihaisen tytön divarille
hänellä on paljon siellä
sarjakuvia

niin,

ja sitä mangaa

Hänellä käy linja-auto päivittäin
siinä on risti

Yhtäkkiä hän tiuskii heille

Mies sanoi, että voimme lähteä
vaikka muut eivät liikkuisi

Minun täytyy hakea uusi kirja
vanhan tilalle
kysyn sitä häneltä
hymyilen,
koska olen peloissani

Hän vastaa hymyyn
ja katsoo käsissäni olevaa lehteä
lukee, miettii

Ei sen pitänyt näin mennä
sanon,
etten ottanut oikeaa asiaa käsiini

Me pakkaamme vain vähän tavaraa asuntoautoon

Miehelläkin on omansa ja ojentaa äidille
auton ulkopuolelle asennettavan
kahvikuppitelineen

Hetken

Mietin sen toimivuutta

Mies sanoi, että voimme lähteä

Me olemme lähdössä,
vaikka tuleekin esteitä
Kaduilla on hämärää
ja joskus olen yksin

En ymmärrä,
menen

Puhumme sodankylästä,
mutta haluan suostutella heidät
kummitädilleni
äitini ystävälle

Tulivuori purkautuu
näemme savurenkaat

Se seisoo rautaruukin suunnalla

Muitakin on lähdössä
vaikka muut eivät liikkuisi

Kaikki odottavat

Me olemme sairas

2008-10-20T13:11:00.004+03:00

olet selästäsi sairas
ja oikaisuhoitoja vailla

Levinneet ovat meikkini
sairaalan pöydille
ja siivoan ne

Et ollut huoneen ainoa asiakas
ja
Sinut siirrettiin,
mutta jätin silti tavarani

Ulkona pakkasta
ja lunta

Mainitset jotakin takkapuista
ja olin palannut sinne,
mistä kävelin
kuusi vuotta

sen ohi

Olin menossa kouluun

Löydän puita
ja äidin lapsineen

He jutustelevat
mukavia

Minä olen yksin
ja Sinä olet sairas

Muualla ja poissa

He lähtivät ja jätän löytämäni puut
eiväthän ne minun ole

Laskeudun kinokselta
heidän jälkeensä
näin lumiset,
vihreät hansikkaat

Jalkojeni juurella

Noukin ne maasta
ja kysyn,
keneltä ne tippuivat

Eräänlainen kysymys suomentajista tai heille

2008-10-17T10:04:00.004+03:00

Löysinpä kuulkaas hyvin esimerkin.

Miettikääpä tätä:

Tulin moskeijaan vakain tuumin,
mutta en toki rukoilemaan.
Kerran varastin täältä rukousmaton.
Nyt se on kulunut. Olen täällä taas.

Omar Khaijam - Ruukku Rubiiniviiniä
Suomentaja: Jaakko Hämeen-Anttila

Mikä minut tänään moskeijaan toi alle kuulun katon?
Minä täältä kerran - sanotaan vain totuus kaartamaton-
rukousmaton varastin, ja vanhaks on se käynyt,
sentähden tänne vaelsin: nyt veisin uuden maton.

Omar Khaijam - Teltantekijä
Suomentaja: Toivo Lyy

Siis enpä voinut jäädä miettimään,
jos nämä ovat suomennoksia samasta runosta,
kumpi mukailee totuutta parhaiten?

Matka jatkuu

2008-10-17T09:04:00.005+03:00

Meillä oli tyhjät rinkkamme
niin kevyet kantamukset
ja
pelasimme peliä kotonani

Serkkusi oli kanssamme ja
kasvattanut paksun parran,
värjännyt sen mustaksi
kuin merirosvo
se oli kaunis

Me kierrätimme ringissä sätkää
serkkusi oli kova imemään
ja minua nauratti
piilotin peittoon
kasvoni

Ihmettelit minua ja nauroit

Lähdimme rinkkoinemme
ja kyydin antaja
päätti jäädä

Olin kauhuissani

Näitten piti olla juhlat

Pihalla kerroin tutulle naiselle,
että tuosta yhdestä
tulee vain ongelmia

Takanani seisoikin
vaalea kaunotar
kaikkien pitämä
Oikea rakkauden kohde

ja kysyi, puhummeko hänestä

Vastasin heti, kyllä

Ja hän näytti kummalliselta
enemmän ihmettelevältä,
kuin loukkaantuneelta

Otin sanan takaisin,
koska se ei ollut totta

Vitsailimme hänen hyvyydestään
ja säteilevästä ilostaan

mutta pelko astui sisääni
olin avannut sille oven
en tiennyt yhteisymmärrystä

Sisällä talossa, väki istui pöytien äärellä
ja näin monta tuttavaani
ihmettelin, kuinka paljon tunsinkaan
Olin luullut, että minusta ei pidetä

Kun kävelin sisään, kävelin ulos
ja täti meni edeltäni
hänellä oli se raidallinen paita
tunsin sen hyvin

Serkkuni viittoi minut pöytäänsä
kummallisen näköinen
erilainen

Hän aikoi lähteä Leniniin,
koska haluaa elää
niin hän halusi tehdä

Hetken mietin Leninmuseota,
mutta ymmärsin hänen tarkoittavan
paikkakuntaa

Epäilin sen sijaitsevan venäjällä

Kysyin milloin, koska halusin tietää
Onko hän jo silloin päässyt vankilasta

Huomasin sinun istuneen vierelleni

eikä se haitannut ollenkaan

Noustessamme
otin kiinni rinkastasi

ja uhkailin varastavani sen

Sinä päätit pujottaa minut
sinne sisään ja ymmärsin
ettei näin voi menetellä

Riuhdoin itseäni irti
ja nauroimme niin,
että vatsaan sattui

Kummitusten koti

2008-10-16T11:45:00.001+03:00

Meillä kotona asui kummitus
ja mitä vielä, pahantahtoinen
kuten monet ovat
harhaan joutuneet
myös hän, hyvin herkkä

Pyysin sopeutumaan elämään
meille yhteiseen
perheemme avomielinen
ei pistä pahakseen

pelko ohjasi lempeyteen ja
niihin hänen kaltaisiin
pukeutua lupasin
sellaisiin vaatteisiin

Silloin ääressä viinilasin
tuttavalle kerroin, hän
huomioita tekikin
siitä silloin

Voih, kummitus
verhot toiveiden
rukouksen kaltaiseksi
itku äänien

Kuitenkin, viinistä kipeänä pää
en voinut kummituksen toivetta tyydyttää
Niinpä tehtiin kompromissi,
eli yksinpuhelu

ja näköisistään vaatteista puolet käytettiin

Pyysin asettumaan yöksi
minun sisälleni
pelot voidaan ojentaa,
niin en halunnut luovuttaa

ja näinkin painajaiset
kaikkein kauheimmat
suru valtasi ja hämmennys
minun kopean

Siinä sitten mietin
ei enää milloinkaan
saa tämä kummitus tulla
sisälleni asumaan

Hän jäi kuitenkin ja
huomaamattomasti siellä
pyrki olemaan

Niinpä en huomannut mitään poikkeavaa

Eräänä yönä hahmo enkelin
uni toi mukanaansa ilon
hassun niin

Kaunis oli poika ja pienikin
Rakastuin heti
ensisilmäyksin

Pyysi vaatteet pukemaan
koska kohta lähdettiin
vitsiksi sen sekoitus heitti,
kahden ihmisen henki

Pukea päälle
meinasimme
vaatteet enkelin

mutta ei mahtunut niin
ja sitten naurettiin

Yksin poistuttuaan ovesta, huomasi muurit nuo
ja pienen pojan pyrkimykset, muorin luo
Äiti laittoi pihaansa ja taidetta loi
laskuvarjoilla miehet taivas toi

Vesi saaveissa, yksi omassaan
kaksi yhteisessä

Niinpä tuli Rakas kertomaan
hienosta savipajasta
sinne askel ensin vie
tielle lähdetään

Tämä kaikki huomaamattani
vannon niin tapahtui
ja vasta jälkeenpäin
siihen havahduin

Harmikseni kuitenkin
joudun myöntämään
Ikävä jäi ja kaipaus
kotiin elämään

Perhe

2008-10-16T09:19:00.003+03:00

Olemme siellä
syrjässä

Jossakin

On veriveljet
veljet
ja Perhe

Haluat Ouluun

Kello on kohta kolme
tai hieman yli

Aiot silti lähteä

Matkalaiset

2008-10-16T09:10:00.004+03:00

Olemme sisällä siellä,

luulimme voivamme jäädä

yöksi

ajetaan ulos

Nousemme autoon
liian suurella porukalla

ja yö muuttuu
on aamu

Sinä kerrot, mistä olet kotoisin

olet tumma ja miellyttävä

paitsi tuo

lippalakkisi

Kerrot äidistäsi
kotonanne
yläkerrassa

Avaan haan

Varoitat äkkiä

ja yritän sulkea

en ehdi

Yritän lentää pois,
juosta ja painautua pieneksi
Ulos tullut ahdistaa

ja se hänen
pieni lemmikkinsä

Annatko äänesi?

2008-10-15T11:23:00.002+03:00

Minä en anna lupaa kenellekään!

Aivan turhaa on luulla, että se tekisi paremman ihmisen
Aivan yhtä turhaa, kuin luulla vaikuttavansa äänestämällä

Elämäni kuntoon tässä ja nyt
Huomenna ei kukaan huuda äänelläni
HUUDAN ITSE

ja siitäs saitte

narsistit
leikkikentällä

EI MITÄÄN

Omar Khaijam - Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja

2008-10-14T13:07:00.002+03:00

Jos sydän tietäisi elämän salaisuudet,
kai se tietäisi kuoltuaan Jumalan salaisuudet.
Nyt olet tajuissasi etkä tiedä mitään.
Kun olet tajua vailla, mitä luulet tietäväsi?

Aina vähän väliä joku nostaa päätään: Tässä Minä!
Omaisuuksineen, kultineen, hopeoineen: Tässä Minä!
Kun hän on saanut pikku puuhansa kuntoon,
nousee kuolema väijyksistä ja sanoo: Tässä Minä!

Näit maailmaa. Kaikki näkemäsi on turhaa.
Se että näit ja kuulit, on turhaa.
Juoksit maailman äärestä toiseen: vain turhaa.
Kaikki mitä kokosit itsellesi, on turhaa.

Tulin moskeijaan vakain tuumin,
mutta en toki rukoilemaan.
Kerran varastin täältä rukousmaton.
Nyt se on kulunut. Olen täällä taas.

Tyhjä, Ontto hymy on huulilla

2008-10-13T11:08:00.003+03:00

Ilman onnellisuutta,
kivi ilman kovuutta

Pelkkää pumpulimassaa
kokonainen vuoristo hyllyy
ja valloittajat
vajoavat hitaasti,
kuin suonsilmissä makaavat
joskus piilotetut

Kaiveltiinko niitä
kuoppia
kenen toimesta
(puolesta)
nuoltiin puukkoa
uusi teeri
jokin hirvi
ja PAM

Aseiden aika
Hakkuut tyhjillään
tai pelkkää risua

kaupungeissa vihataan
niin
ettei enää edes itketä

Peloton Pelle pakenee syytöksiin
ja ajattelee
syntyneensä
ihan väärin
päin
näköä heitetään reppu
täynnä kantamuksia räsähtää asfalttiin,
kuin kananmuna lattialle
ennen munakasta
jäi syömättä keitto
kärpäset
armotta
surisevat
valheet korvissa
silmien edessä pelkkää usvaa
ja ahneet räyhäävät
kuin koirat
ja ollaan niin
ettei muka
oltaisi

Eläimiä ja
kissan häntä heiluu
kun isäntä painaa jälleen
yli sata kiloa
viinitonkka kädessä
syyttää myyntimiestä
ettei vaimostakaan
olisi tullut alkoholisti

Hulluuden hurmassa
kaikkien toimesta
vihataan yhteisessä ympyrässä
nyt keskelle heitetään
liekkiä, bensaa ja paskaa
nauretaan
tekonauru
kantaa yli vesien ja sukeltaa
pohjaan asti
pimeys tunkeutuu
silmäluomien läpi
ja aurinko sammuu

shhh

Kotimaa maailma

2008-10-10T12:07:00.004+03:00

.

Huomasin, mitä Rakastan tässä talossa
en ymmärtänyt sitä
luulin kiintyneeni materiaan

Sisäinen taisteluni kesti
ainakin kuukausia,
jos lasketaan
havahtumisesta
tähän kiintymykseen

Ellei
puhutaan
melkein
20 vuodesta

On kuuma kesäpäivä
ovet ovat auki ja aikuiset kadonneet
minne he menivät?
emme tiedä

Se oli silloin
ennen

Aika oli pysähtynyt

Aikuiset eivät liikkuneetkaan autolla
ainakaan silloin

Kävelimme kohti kaupunkia

Kauniinpaa

Puistoisampaa

eikä pelkkää kiveä

Sitä

Uima-allas

2008-10-09T11:20:00.003+03:00

Uima-allas kuuluu vuokrasopimukseen

ja kuntosali

Kannatti todella muuttaa

pois kaupungista

Maalle kerrostaloon

ja näin halvalla

Onko tässä jokin jekku?

Täti nalkuttaa altaalla

Romanssi

2008-10-09T11:16:00.002+03:00

Näin hänet naapurissa
sen suloisen
ihanan
tytön
luona

Hän ajoi talon eteen
ja asteli määrätietoisesti sisään

Me kaksi
katkerana

Hänen olisi pitänyt..

Niin

Pidän teistä jokaisesta,
vaikka te kaikki
pidättekin hänestä

Siksi olen ymmälläni

Miksi?

x 2

Vain yhdelle
ja niin helposti

Seurakunta

2008-10-06T09:18:00.003+03:00

Siellä, missä ei pitäisi olla
on tyttö alasti
peittelee ylävartaloaan
kellarikerroksissa
ei pitänyt olla ketään

Mies on, kuin ei olisikaan
ja
Sisarukset etsivät sisäänkäyntiä

Täällä oli ennen se kuntoutuskeskus

Tyttö voisi kertoa heille,
mutta on hiljaa

Paikan vallanneet
kunnioittavat jumalaa
erilaisin palveluksin
ja tyttö ihmettelee
pelkää, varoo

Hän on jumissa

Tilaisuus

2008-10-03T09:22:00.006+03:00

Me seisomme ihmisten luona
heidän keskellään, liki
muita ja toisiamme

Me tarvitsemme rakkauden
jonkun vierellemme

Otat taskustasi kortin
ja pyydät laskemaan
ihmiset kuvasta

Tutkin sen tarkkaan
ja löydän hahmojen takaa
joukon lisää

Sukellan sisään ja lasken tarkasti
se on kuitenkin vaikeaa,
koska he liikkuvat ja elävät

Kuva on asuinalue

Sinä olet siellä
ja yllättynyt

Lapset leikkivät vanhempiensa kanssa
ja haluan työntää pääni ulos ikkunasta

Estät

ja ymmärrän
etten voi

Emmekö voisi olla yhdessä
vaikka vain siksi
että olemme

Tv:stä tuttu

2008-10-02T11:58:00.002+03:00

Etsimme baaria, jonne pääset sisälle
Luulin,
että olet sellainen bailaaja

Etpäs taida ollakaan

Tovin kävelemme
ja kauppakeskuksessa
tilaamme oluet

Intiaani

2008-10-02T11:50:00.005+03:00

Olemme sopineet puhelimessa tapaavamme

Puhut kauniisti, olen rakastunut

ja hölmö

En voi tavata

Olette tumma, hieman vanhempi

ja esiinnytte intiaanin kanssa

Löydän kuvanne koneeltani

Näen teidät muutaman kerran,

mutta luulen, että ette tunnista

ehkä ette tiedä

En voi tavata,

vielä

Laivanne on tulossa satamaan ja meidät esitellään

suussani on liian monta toffeekarkkia

hampaani ovat törkyiset, niinpä

hymyilen vinosti

Tuskin huomaat

Syön suuni puhtaaksi

ja otan kiinni

Juttelemme

Kaikki on hyvin,

kun lähdet

Savipaja

2008-10-02T11:14:00.008+03:00

On kipakka pakkanen, mutta tuskin tunnemme sitä
vaeltelemme vailla päämäärää, on kaunista
Löydämme mukavan paikan pulkkamäelle
mutta tuumimme, että se olisi pitänyt huomioida
jo aiemmin

Lunta on niin paljon,
se voi upottaa syvälle

Alhaalla on latoja, pitkiä peltoja

Toinen mäki on jyrkkä
Sinä sanot, että se on juuri hyvä
Minua kauhistuttaa

Tietokoneellamme on peli, jota erehdymme luulemaan todeksi
Viimein ymmärrämme ja veli tulee ovesta,
nakkaa tietokoneensa sängylle
Ihmettelemme ja hän selittää
tahtovansa pelin myös itselleen

Menen suihkuun
ja palattuani huomaan
veljen lähteneen

Makaamme sängyllä ja kiusoittelemme,
kunnes veli tulee takaisin ystäviensä kanssa
Eräällä tytöllä on ruskeaa väriä vartalossaan,
vain kasvot ja kädet ovat puhtaat
Hän on tulossa naamiaisista

Arvuuttelen, onkohan hän poika vai tyttö
Pojat arvuuttelevat, ketä hän on esittänyt

Ihmisiä tulee sisälle ja meitä alkaa olla jo paljon
Yksi pojista laulaa tytölleen kaunista laulua
Olemme valtavan rentoina, hymyilemme

Istun tuolissa, vain kylpytakissani
kun nousen, takki jää takamukseeni kiinni
hyppelehdin saadakseni sen irti ja
ymmärrän jokaisen huomanneen

Nauran ja toinen pojista ottaa osaa,
että tuo on kyllä todella ärsyttävää

Hymyilen ja mietin, miksi silmäni ovat vain kaksi viirua?
Ajattelen, että se johtuu kadonneista silmälaseistani

Astelen vessaan, vaikka muistan
vaatteiden olevan pukuhuoneessa
kaapissani

Tulen hetken päästä ulos
ja ihanat
mustat kiharat
pyytävät Minua pukeutumaan

Kohta lähdetään, hän sanoo
Sanon hänelle, että puen hänen vaatteensa
ja kosketan hänen vyötäröönsä
en minä sinun vaatteisiisi mahdu,
saan enkelin nauramaan

Pukuhuoneesta menee ovi takapihalle
Sisko leikkii koiran kanssa
Nostan koiraa niin, että siskon vaatteet sotkeutuvat
Sisko mainitsee asiasta ja lupaan
nopeasti hakea pyyhkeen

Kävelen takaisin sisälle ja sotken kengilläni
pukuhuoneen lattian,
Palaan takaisin eteiseen
yritän riisua kengät jalastani,
mutta ne ovat jumissa

Tiedän, miten isä suuttuu likaisesta lattiasta
onneksi äiti tulee ja puhdistaa sen

On kesä

Ulkona äiti tekee taideteoksia mullasta
kukkapenkin pohjaksi

Pihaa ympäröi maamuuri
ja sen päällä keikkuu pieni silmälasipäinen poika
Kolme laskuvarjohyppääjää rikkoo taivaan
ja pelkään kahden törmäävän

Me kaikki katsomme heitä

Kaksi laskeutuu samaan vesisaaviin
Yksi omaansa

Huokaisen helpotuksesta ja luulen,
ettei vaaraa ollutkaan

Sinä sanot, että haluat näyttää
savipajan
sitten vasta lähdemme

Juhlat, joissa hulluteltiin

2008-10-01T08:02:00.014+03:00

.

Keskeltä pimeyttä, kodin suunnalta
kuuluu vaimeita laukauksia
Hän oli juossut ilman saappaitaan
ja palaan ne kädessä takaisin vieraisiin

Oli keski-iän alku ja iltaa viettäneet
paenneet taloihinsa

Kaikki eivät asuneet lähellä

Yhdistetään puhelinta poliisille
ja välillä hätäkeskukseen

He eivät tee mitään,
koska mitään ei ole tapahtunut

Metsästä juoksee mies
ja tieltä koira

Kummankin päät veressä

Nyt poliisit voivat tulla,
niin sanotaan

Mies kertoo päässeensä pakoon,
mutta poika on tulossa
ja hänen aseensa on ehkä rikki,
koska oli yrittänyt ampua

Häntä

Vaimo oli juossut naapuriin
ja miestä oli lyöty

Aseella

Vaimoon oli ehkä osunut

Koira ei ymmärrä,
sillä taitaa olla hauskaa
Kaikki ymmärtävät,
ettei koiran tarvitse

Ihmiset pakkautuvat vanhaan taloon,
ensimmäisen äidin
ja naiset patistetaan yläkertaan,
osa miehistäkin

Poika tulee ovesta sisälle

Hullu

Sen kanssa pitää tapella
ja kuuluu räminää

Yksi yläkerrassa ei saa tupakkaa käärittyä,
kädet tärisevät liikaa ja kaikki
yrittävät keskustella hiljaisella äänellä

Ensimmäinen äiti piiloutuu ullakolle

Minä sängyn alle

Jossain vaiheessa voi mennä alas
Eno pitää otteessaan poikaa
ja ase on heitetty kauas

Poika huutaa ja kirkuu,
ehkä itkee

Poliisi tulee

Matkalla kotiin
huomaamme
talon ikkuna
on ammuttu

Sen talon,
missä asuu
se pieni vauva

Kodissakin on ammuttu

Aamulla haetaan pois

Lehdessä lukee:
Poliisin saavuttua
tilanne rauhoittui

Palaan vain kerran
sanoakseni hyvästit

Itken kaksi viikkoa
ja vuoden pelkään
kostoa

Tapetit

2008-09-26T09:20:00.002+03:00

Liian lähekkäin,
lyhyeksi leikatut
ja toistensa päälle,
vähällä liimalla
asetetut tapetit

tipahtelevat seiniltä

Luulimme tätä herraa
ammattilaiseksi,
mutta apulainenkin
on aivan amatööri

On muututtava naisesta mieheksi
ja avattava suu

Haastan riitaa

KUULKAA

Tahdon pois

Sukutalo

2008-09-19T12:15:00.002+03:00

Sisällä tuoksuu koti

ja vanhuus

Taidokas kerrassaan

huonekalutkin paikallaan

Rakastumisen tunne

pyörittää päätä,

pakottaa lapaluita

Täällä voidaan elää

Tänne voidaan kuolla

Pihalle on kaivettu suuri ja paksu oja

Se ohjaa virtaa

on aivan talon vieressä

Tulviiko se?

Onko täällä alavaa?

Ojan vierellä on paksuja, vanhoja

suuria puita

Ne varjostavat maata

Lähellä on kylä

Friends

2008-09-16T08:36:00.007+03:00

Huonekaluliikkeessä kourallinen ihmisiä
ihailee ympärilleen

He keskustelevat

Jokainen on innoissaan
siitä
että saivat tulla sisään

Moni on sisällä ensimmäistä kertaa

Ystävä katselee sänkyä vierellään
ja mainitsee tarvitsevansa
jonkin sellaisen

Tyttö ymmärtää hitaasti
tämän olevan jonkinlainen
erikoisliike

Paremmille

ja ihmettelee, kuinka ystävällä
on vara ostaa näitä tavaroita

Näyttävät muutenkin aivan tavallisilta

Eräs nainen mainitsee saaneensa parkkisakot
ja juuri silloin liikkeen omistaja
tai myyjä saapuu sisään

Hän komentaa naisen ulos

Hänen liikkeessään ei asioi lainrikkojat

Joku haluaa sanoa, että se oli vain parkkisakko

Me menemme pian
syystä tai toisesta
ja kävelemme tien yli
parkkihalliin

Ylös

Ylös

Ylös

Jokaisessa kerroksessa on ruokapaikka
eräs pikaruokala suljettu kokonaan
lapsen synttäreiden takia
ja tyttö ihmettelee,

kuinka kivaa tuolla voi olla?

Tyttö on huolissaan,

mihin parkkeerasimme automme?

Seuraavassa kerroksessa on hiljaista ja hämärää,
sieltä saa pelkkiä leivonnaisia

He jatkavat etsimistä

Hiukset

2008-09-16T08:11:00.003+03:00

Mies kysyy; Leikataanko hiuksesi samalla?
Tyttöä naurattaa, kun ovat itse leikatut
ja kieltäytyy

Sanoo odottavansa ainakin kaksi kuukautta,
että hiukset, jotka vahingossa menivät
todella lyhyeksi
kasvaisivat

Tyttö kertoo tarvitsevansa väriä
Mies kysyy; Laitetaanko väri samalla?
Tyttö takeltelee,
yrittää saada sanotuksi

Hänellä on niin paljon omia värejä
Olisi mukavaa, jos mies värjäisi niillä
ja hän on niin kalliskin

Mies on jo kääntänyt selän,
eikä tyttö saa sanotuksi

Muut ovat valittaneet avoimesti rahahuoliaan
ja tyttö ymmärsi

Tytön ystävät saapuvat huoneeseen
ja hän ohittaa poikaystävänsä
Mennäkseen miehen perään

Hän istuu lattialle,
jotta tyttö pääsee syliin
ja istuvat siinä
halaten toisiaan

On lämmintä ja mukavaa

Tyttö on huolissaan sotkevansa
miehen vaalean, raidallisen kauluspaidan

Mies sanoo; On totta, että nukkuessa meikit jää tyynylle

Peikkojen tavat

2008-09-14T13:00:00.007+03:00

Huolimatta kaikista lohkareista
selviämme sillan katkeamisen
ja uimme jokea pitkin rantaan
vedämme laiturille koirat
ja soitamme lääkärille

Odotellessamme
jalkamme uivat vedessä
ja tunnet nykäisyn

sattuu

Vedät jalkasi maalle
ja päätät käydä kulkemaan
takaisin tullessasi
valitset väärän reitin

Näet peikot laiturin alla

pelottaa

Et pääse karkuun
ne roikottelevat sinua
tönivät ja päättävät
pitää itsellään

Kaikki näkevät

hauskaa

Amsterdam on kaunis

2008-09-13T21:29:00.006+03:00

Kumiveneet valuvat virran mukana
vierellä houkuttelee kaupunki
se on niitä ulkomaita

Viimeisestä putouksesta on hypättävä
suoraan katukivetykselle
ja ihmisten sekaan

Tiedämme mihin mennä

Kadulla odottaa kaksi turistibussia
ne ovat venäjältä

Kiinnostuneet kasvot vilkuilevat ikkunan takaa

Jatkamme matkaa ihmetellen,
kuinka kauaksi bussit onkaan pysäköity
kylpylästä

Kartan mukaan hotelliin on pitkä ja mutkikas tie
Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa
vaan olemme siellä heti

Kuitenkin epävarmoina, missä se tarkalleen sijaitsee
Emme halua palata sinne, missä olimme

Siellä oli kurjaa

Koira karkaa ihmisjoukkoon ja varastaa miehen kansion
Tyttö irrottaa sen ja se ottaa toisen
hän ojentaa ne takaisin, sitten koiraa

sen jälkeen, pyytää anteeksi

"Im very truly sorry"
ja nostaa käden sydämelleen

Kun mies on ihmeissään,
tyttökin on

Bb & Salatut elämät

2008-09-13T21:21:00.003+03:00

Hullun loukussa katsellaan
eilen niin kaunis, tänään niin ruma
Pienessä mökissä ja sen altaassa
Vesi on lämmintä, paleltaa

Näytelmä alkaa

Allas on ympäröity
vaikka reunan yli pääsee
satuttaisi itsensä tavaroihin

Se hullu, seisoo portaiden edessä
ei ymmärrä, mitä huomattiin
parempi salata
päätettiin

Piilotetaan kynä uimapuvun taskuun
eikä se huomaa mitään
Mikä sillä on?

Ahdistellaan, vesi on lämmintä, yhä paleltaa

Mene pois, jää ilmaan
mutta ei unohdu

Valheellisten silmien, kuurojen korvien alta
pääsee hieman kauemmaksi, mutta lähellä
on

Hullu kiertää ympyrää

Minun pitäisi soittaa ystävälleni
Menen tuohon ulos juttelemaan

Ei auta

Näytelmä loppuu
vaikka väkivaltaakin
yritettiin

Kummitus

2008-09-11T10:03:00.005+03:00

Pimeästä kurkottavat kädet
kaulalleen asettuvat varret
Juuri istuessaan etupenkille
jää vangiksi hulluuden

Apua

Turhaa

Voidaanko puhua tästä?

Turhaa

Pahuus kurittaa elävää
vainoaa portaikoissa
ruumiillistuu
kuolleesta

Juokse

Juokse
Juokse

Me saamme sinut kyllä

Kuka puhuu?

Näyttämöllä valot sammuvat,
koska näyttelijät ovat niin sekaisin
ja esittävät samaa roolia

Uhri on syyllinen

Syyttömät kilpailevat syyllisyydestään
peitellään häpeillen viattomuutta

Kaikki harrastavat sitä joskus

Kuolemattomat

jo uhraavat päivät
jo uhraavat yöt

Apua

Turhaa

Toimimattomat moottorit

2008-09-05T08:27:00.005+03:00

Paetaan sitä yhtä hullua, joka väijyy purrakseen
siteen ihmisiin ja rikomme kännykän,
joka ei enää ota yhteyttä
ottiko se? Me emme tiedä

Opettaja ei suutu ollenkaan,
vaikka oppilaat metelöivät

ykkösluokassa nukutaan leveillä penkeillä
me olemme hieman syrjemmässä
henkilökunnan tilojen vieressä

Silti
meille ei tarjoilla

On myös osastoja maan alla
niitä, jotka lukitaan täältä
vain muutamalla heikolla tarralla
kunnes joku on tarpeeksi vahva
repiäkseen ne auki

Viimeistään siinä vaiheessa,
kun koneeseen tulee vika
ja syöksylasku alkaa
on itselleen parasta hakeutua
kapteenin oven taakse

Ulkona on viidakko

Hiiohoi, kuohuvaa jokaiselle

2008-09-03T10:25:00.011+03:00

Kauan sisuksia kurittanut tuska, palautuu takautumina
tunteet ajavat kuilun reunalle, uudelleen
pimeästä huudetaan

Tule alas
Tule taas

Merellä myrskyää, ankkurit upotetaan pohjaan
tässä on hyvä levätä
jotkut oksentavat laidan yli
avohaavoja, mustelmia, pääkipua
ja puhdistuvat ensimmäisestä aallosta
tai sitten seuraavasta

Eräät palaavat satamaan, vain lähteäkseen uudelleen

Oppimattomat siinä samassa ympyrässä
pelkäävät kuilun kuiskauksia tai huutoja
vaatimukset kovenevat, mitä parempi on
ja voittoa tavoitellessa, unohtuu omakin onni

Kapteeni katsoo kauas kiikareillaan
ja kertoo pohjissa piilevän vaaran
pysähtyä voi vain hetkeksi
pakon edessä, siis
kun ei muutakaan voi tehdä

Laiva on hauras ja moottori hieman rikki
Aaltoja hyteissään piileskelevät terveet
likaavat kasvonsa suotta

Silti,

Aina joku eksyy kannelle

Pirun oppilaat

2008-09-01T09:51:00.003+03:00

Helvetin hiukkaskiihdytin
saatanat

panostaisivat aikansa jatkuvuuteen

New York -48

2008-08-29T09:55:00.004+03:00

Menneisyyden new york, upeana, kuvitteellisena
Lammet, joet, purot ja kaupunki
sopusointuinen nykyaika, puhdas eilinen
Vuosi -48, kirjoitettu

Menneen ystävät ojentavat lahjat käsillään
tuoksut parantavat värit
ja kauneimmat karkaavat silmille
koneeton, vaikkei sittenkään

Kampaamossa jutellaan
ja siellä missä leikataan,
juostaan ulos pipo päässä

Nykyaika juoksee menneen perässä
jottei menisi hukkaan, kuin neula
heiniin

väsynyt hengästyy hetkessä,
mutta on tarpeeksi nopea

Asunnosta katolle, kaduilla virtaa vesi
Askel sotilaan tieltä
ja nurkkaan veistetty kivipatsas
tipahtaa veteen loiskahtaen
virta vie tai sitten uppoaa

Tyttö loikkii reunalla
katoaa raameista
huoli rakkaudesta

Presidentti murhattiin,
kuin silloin
Jumala pyysi juoksemaan
takaisin

Jaffat tulloo, pois alta

2008-08-27T09:21:00.006+03:00

Yhtäkkisen järkyttyneinä ja peloissaan, syytellään
Ottaisitko otteen sormestasi, piilottaisit taskuusi
tai kääntäisit rohkeasti sen itseäsi kohti

Saippuakupla karkaa huulien välistä ja poksahtaa
paidan rinnuksille jää tahra

Panikoivat virkamiehet lässyttelevät iloksemme,
kuin pienet vauvat

Nauramme

Voi miten herttaisia
itkullaan yrittävät komentaa

Vaippa on likainen,
mutta äiti on puhdas
ja pessyt kätensä

Lapset leikkivät hiekkalaatikolla
se on talonyhtiön

Rakentaminen loppuu;
kun hiekka on vähissä,
linna liian korkea
tai pelaajat väsyksissä

Nyt on vähän kaikkea

Tuoliin on poltettu tupakalla reikä

2008-08-27T09:12:00.004+03:00

Ahnaan puolisoksi tunnettu
tulee vaatimaan tuntuvia korvauksia
Ei puolisolleen, Ei itselleen
vaan mummolleen

Veli toteaa sen kohtuulliseksi
Sisko ei ole asiasta niin varma
ja kivahtaa,

ettei tuoli voi millään olla
kolmensadan
euron arvoinen.

Ahnaan puoliso häkeltyy
ja sisko muistaa,
miksi häntä ei pidetä mukavana
vaan tylsänä

vaikka hän on hauska
niille
ketkä kuuntelevat

Veli soittaa suoraan mummolle kysyäkseen
ja väittää sitten siskolle, ettei mummo
sanonut uutta hintaa
vaan aikoi miettiä asiaa

Sisko ei usko
Se ei vaan kerro hänelle,
ettei hän taas kivahtaisi

Yläkerrassa katsellaan videota asunnosta
erilaisesta, johon kaikki rakennetaan käsin
ja huolella
mitään ei osteta valmiina

Sisko katsoo kiinteistövälittäjää ja naurahtaa,
tuollaiseen taloon ei edes välittäjällä olisi vara

Miten niin?

koska eivät välittäjät tienaa niin paljon

Sisko myöntää itselleen
voivansa olla myös väärässä joskus

Rikollisen mieli, löytyykö geeni?

2008-08-26T12:39:00.005+03:00

He osaavat lukea sanan ajatuksesta
sanan sieltä, toisen täältä

Pelkurit esittelevät kykyjään
kiertää silmät
kiertää korvat
mutta puhetta, sitä riittää

Ne kolme apinaa, tiedättehän

Kahden äänen alle peittyy helposti yksi hiljainen
joka ei oikeastaan edes puhu

Mitäpä puhuisi?

Myy totesi isästä,
että hän vain vetää sisään
eikä puhalla ulos

Se ei ole hyvä,
mutta erittäin hyväksytty
itseasiassa ulos ei edes saa puhaltaa
ei meillä

ja puukot heiluu

Äiti vastaa;
Isä tietää itse

Myy kysyy;
Tietääkö?
Tiedätkö sinä?

Ei kukaan tiedä

Mitä?

Mitään.

Tilatut ongelmat ja on omatunto

2008-08-25T10:48:00.004+03:00

Ikkunan vieressä, siinä sängyllä
auringon paisteessa ja merikaupungissa
uhri istuu ja odottaa, antaa kiltisti verinäytteen
Näitä kerääntyi pussillinen
ennen murhaa

silputtiin paperi roskikseen

Raskaustestejä, näyttämässä tulosta
pussissa piilossa ja hukassa
vapisevat
kuvioita
pelottaa

Ulkona jäätelökioskeissa myyjät pyörittelevät erilaisia palloja
lasiin tai vohveliin
Iso vai pieni?
ISO
päärynä, kiitos
(onpa se pieni)

Kolme testiä niistä taskussa
tarkoituksena upottaa
vesi on kirkasta ja matalaa
nainen sukeltelee, kuin merenneito

Sinne hukutetaankin tyhjä pullo
joka kelluu
ennen täyttymistään

Testit taskussaan pakenee

koeajossa auto
mies vitsailee olevansa liikkeestä
nyt sekin pelottaa,
sitten haistatellaan

Kaatopaikalta he löytäisivät testit,
kun siellä on se ruumiskin

Läpinäkyvät

2008-08-25T10:45:00.004+03:00

Bakteerit ihon pinnassa, pitävät kiinni
kuin muurahaiset koiran turkista
Nypin niitä yksi kerrallaan
ja huomaan niiden kivunneen huulilleni
suuhuni, mutta ilman peiliä
on pyydettävä apua

Ja apua sain
Tyttö nyppi
yksi kerrallaan
mutta kyllästyi

Niitä on niin paljon

Poika jatkaa siitä
mihin tyttö jäi

silti vapisen

Vatsaan päästessään
ne perustaisivat kodin

Sosiaalinen Apina

2008-08-22T12:59:00.007+03:00

Hullun hurmiossa, sytytän tupakkani iltaisin
imen keuhkoni täyteen tappavaa savua ja nautin
nikotiinista

Hullun hurmiossa, avaan pullon
kulautan kurkkuuni nopeasti ja nautin
alkoholista

EI!

Selkä seinää vasten kuuntelen
näen, sen mitä voin
ja huomaan

valehtelevani

Nautin nostaa tupakan huulilleni
ja puhaltaa savua
harmaata, paksua
joka ylettyy pitkälle ja hajoaa

Se on jännittävää

Minun suuni tulvii savua
Minun suuni on tulessa
Minä tapan

Nautin kilistellä pulloani, juoda suoraan suulta
Ahmia ahmimisen ilosta ja liikaa, aivan liikaa
euforia humalasta, kavalaa Rakkauden herättelyä

Odotan lempeää riivaajaani
tuomaan hulluuden kasvoilleni

Oikotieni hetkeen ja nauran välittömänä
Olen lempeä ja hyväksyvä, hassu ja
typerä

Itkettää ja naurattaa, Sattuu kamalasti

2008-08-22T08:23:00.006+03:00

Sisko nipistää niin, että kyyneleet valuvat silmistämme
hän pyytää katsomaan viereiseen pöytään,
joka on epäkunnossa tai väärässä asennossa
ja sanoo, että tuossa isän olisi parempi istua

Hysteriassa anellaan armoa, vannotaan rakastavamme
emme uskalla liikahtaa, jotta hän ei nipistäisi lujempaa
Sitten kyllästyneenä kuitenkin siirrämme käden pois

Ikkunasta näemme valtavat punaiset omenat,
joita on paljon, herkullisia ja suuria
Kierrämme etuoven kautta takapihalle
ja ojennamme kätemme

Hakkaamme pään lampaalta irti
Aivothan ne olivat?
Kuivataan ensin?

Valutamme pahoinvoivina nesteet ulos

Sisältä katsoimme
puun kantavan hedelmää valtavasti
Nyt ihmettelimme
kuinka vähän lampaita olikaan jäljellä

Sisko näyttää, miten omenasta
kuin itsestään
tipahtavat kuoret
ja olemme ihmeissämme

Siinä kuistilla istuessamme
huomaamme omenat keveiksi
melkein ilmaksi

Hieman sekaisin, heräsinkö? Poistinko jo hälytyksen?

2008-08-21T08:59:00.008+03:00

Mitä kello on?

On Mustan kahvin aika ja koiran jätökset lattialla
ja sitten juoksemme myöhästyneenä sinne
minne?
joidenkin mukaan kaikkien tulisi mennä..

ja mielellään ajoissa, aikataulussa
mittarissa, keskiarvoiseen normaaliin
kaaoksen kaltaiseen tyhjyyteen
hiljaisuuteen ja tylsyyteen

ylimääräistä vaivaa tuottavat tuollaiset
täysin epänormaalit, rikkinäiset

mitkä?

narri huutaa ja tietää aiheuttavan paheksuntaa
pelonsekaisia naurahduksia ja suoranaista vihaa
selän takana roihuaa
tuli ei tartu, ellei sitä pyydä

KIIRE

juokse

juokse minkä ehdit

juokse niin lujaa, ettet muuta ehdi

Tienviitat osoittavat väärään suuntaan, Rakkaimmat tönivät eteenpäin
ja kehujen saattelemana, on helppoa kävellä suoraan turmioon
Asetella vain peilin edessä nenä korkealle, osoittaa taivasta
hieman syytellä
ja huomata,
kuinka tietää kaikenlaisia paremmin,

koska on oppilaitos ja opettaja
rehtori, päiväkotitäti, lääkäri, poliisi
ja kymmenen politikkoa,
sekä kokonainen kansa

Vastaantulijat nostavat kättään
niiden puhe on järjetöntä
tsirptsirp

he eivät tiedä mitään

Viisasten kivessä, koira ontuu jalkaansa

2008-08-20T09:32:00.006+03:00

Trampoliineilla pomppimassa, suurissa saleissa
isommalta pienemmälle, isoimmasta isoimmalle
ylös korkealle ja alas joustavalle matolle

kasvot työnnetään aivan meren pinnan päälle
on tuoksuteltava sitä, kun on sitä
mihin kaatavat ulosteemme
sellaisenaan ja yleensäkin

Urheilija kertoo; vesi on voimakas, arvokas elementti
useaan kertaan toistaa; elementti

Koirat ulvovat kuuta, on noituuksien aikaa ja vainojen
Kenet korotetaan polttamalla? Kuka osaa, vaikkei osaisikaan
Kuka tietää, mitä ei voi tietää ja ketä kiinnostaa?
mikä ei kiinnosta?

Kenet hukataan hakattuihin metsiin, kuka on se?

Tämä enkeli eksyy ajoittain ja kuvittelee, että hän on viisaampi tai parempi
koska sai lahjan, joka jollekin toiselle olisi voitu antaa yhtä helposti
enkeli huvittelee sukeltelemalla matkoja, jotka tuntuvat liian pitkiltä
ollakseen poron kusemaa, vaikka toki narri ei väitä vanhemmilleen vastaan
paitsi omilleen ja ilma loppuu

Tämä enkeli on päättänyt jäädä pohjaan asumaan
näin on helppoa tai niin luulee, unohtaen
mikä jutun nimi nyt oikein olikaan
Kirjaa kasvoistaan merkit sääntökirjaan
nyt näin

Tämä piru pelkää olevansa vähemmän ja raivaa raivokkaasti tietään
tietokoneruudulleen, ja taskuunsa, muovin sisään
voidakseen ostaa talon lampaineen, vapauden
mitä tahansa ja hukkuu, koska ei voi ilman olla onnellinen

Kateellisena ilmakuplille, joita ei kuitenkaan näe
Kateellisena kohoaville, heidän kevyista kantamuksistaan
Huutaa raivoaan, huulillaan tyhjä hymy ja hetkellinen autuus
Piru ostaa vielä jotakin ja pakenee autoonsa nautiskelemaan

Jumala ei sano mitään.
Jumala on hiljaa.

ja niin sen tulee ollakin.

Itse saatanakaan ei sano mitään.
Vain mölyää.

ja niin se tulee olemaan,
kunnes

meri kuohuaa ja aallot hautaavat alleen

Nooan arkki
odottaa

Oletko jo selvittänyt sen?

Kesä talviunessa

2008-08-19T11:46:00.002+03:00

Karhut tulevat jälleen ja pelko pimeästä kalvaa, olen palannut ajassa taaksepäin
olen yhä se pieni tyttö ja käsittämättömien pelkojen kalvama
sen saman, joka sai hyppäämään sänkyyn ja piiloutumaan suojelevan peiton alle
ristimään kadet, kuten oli opetettu ja puristamaan muutaman kyyneleen,
säälistä eloonjääneenä
nukahtanut tai nukutettu, yhä kaikki
hyvin sikeässä unessa

Kuistilla on valot ja on mahdotonta nähdä pitkälle metsään
kuulen rasahduksia, kuin askeleet
ja avaan oven huutaakseni sisälle:

puhu minulle
sano jotakin
tule kanssani ulos

ja sitten yöllä, näen päivän

Näemme karhun lapsensa kanssa ulkona, luulemme niitä joksikin muuksi
vähemmän vaaralliseksi kohdata, mutta juoksemme pian sisälle
ikkunasta näemme noiden lähestyvän ja ehdin huutaa ovea lukkoon
kukaan ei kuitenkaan ehdi sinne asti ja karhut tulevat sisälle
Olen kauhuissani lapsen lähellä, siirryn hitaasti kauemmaksi

Me pelosta jäykkänä, yritämme pysytellä rauhallisena
vaikka nämä vaikuttavat mukavilta ja vaarattomilta,
olemme hyvin varovaisia

Ne istuvat sängyllemme ja valittelevat märkiä sukkiaan
tarjoan heille omiamme, jotta he lähtisivat pian pois
Olen huolissani omasta mukavuudestani,
toimiiko se minua vastaan?

Tulevatko nämä uudestaan taloomme?

Mutta, mitä muutakaan voin tehdä?

Maailman nopein mies ei pysähdy kilpailemaan

2008-08-19T09:09:00.002+03:00

Tik
Tak
Tik
Tak

Kello huutaa

Oletko jo myöhässä? Minne olitkaan menossa?

Kerron; Sinne, mistä tulitkin.

Juoksevat kilpaa piirissään, ennen otettiin käsistä kiinni ja laulettiin
nyt tönitään ja pilkataan.

tiellä on aina joku joka tupeksii
etumainen myöhästyy vihreistä
viimeinen menee punaisilla

Kaiken tietävät kertovat, että suurinosa väsymyksestä on laiskuutta
pään sisällä on ydinvoimala, käyttää vain murto-osan
ja loput myrkyt nakataan pois silmistä
säteilköön, niin sanotaan
ei se ole saastetta, niin kerrotaan

Raahen seudun tekstiviestipalstalla on käyty tiukkaa vääntöä asiasta ja argumentointi on puolustajilta lähes kokonaisuudessaan tällaista: Ydinvoiman vastustajat on tyhmiä.

Ilmeisesti näillä "viisailla" on sellainen käsitys, että ydinvoima on puhdasta energiaa ja se joka muuta väittää, on tyhmä.

Lisäksi joillakin pyhäjokisilla (ehkä jopa raahelaisilla) näyttää elävän sellainenkin käsitys, jonka mukaan he henkilökohtaisesti rikastuisivat tällaisesta voimalasta.

Padot

2008-08-18T13:00:00.003+03:00

Hetkessä unensa unohtanut, aamupäivään mennessä
Nukutun yön mielenkiinto laantunut, muistista kadonnut
Voimmeko tuntea eilispäivän, yötä edeltäneen?
Voimmeko tietää eilisen opetuksen, nähdä silmillämme?
Näkijät aikanaan, tarinan kertojat ja laulajat, shamaanit
noidat, viisaat ja vanhimmat, ne muut

Nykyajan laiskat ja väsyneet

He joille suotiin aikaa, jotka suovat rauhan ruumiilleen
tarkoin näyistään tietoisena, välittivät oppimansa niille
joille muisti ei niin helposti avaudu tai jotka

Pelkäävät

Käärmeiden lapset, vain alistumisen oppivat
tai pakottamisen jalontaidon

Joskus piti houkutella tehtaisiin

Oli työsuhdeasuntoa, lomapaikkaa, kaupunkihuoneistoa jne

Juoksevat lapset kesytetään penkeilleen, pöytänsä ääreen
45 min ja välitunti, ihmetellään kasvavaa mahaa
ja mielenterveysongelmaa

Elämän sätkynuket ottavat kunnian teoistaan,
vaikka särkyivätkin

Pirstaleiksi

Maailma kuolee

2008-08-14T09:31:00.002+03:00

Puristaa katseestaan ulos myötätuntoa, en nyt oikein kuunnellut, huomauttaa itselleen
mutta varon katsettani, jääköön mieleni tyhjäksi, olkoon se turhuutta, hänen mieltään en pahoita
Hän kertoo isästään ja siitä, kuinka tahdottomia olivat ennen viimeistä pamausta
paitsi se yksi niistä, joka miehen omi itselleen tai niin sanottiin
Katkeruutta tuskin häivääkään vain toteamus asiasta, josta voisi iäksi loukkaantua
Ulkomailla opas halusi esitellä suomalaista naispoliisia, joka pitkän taistelun jälkeen sai tittelinsä
ja sitten liitettiin paheksuntaa, koska joku ei tahtonutkaan olla nähtävyys asussaan

Pitkät pellot olivat syrjäyttäneet metsien puut ja nyt ne jäljellä olevat, julistettiin uhanalaisiksi
siitä taantuneiksi tituleeratut näreissään purkivat vihaansa lehtien kirjoituspalstoilla
kun koko maailma estää yksilön rikastumisen ja vaikkei koskaan muiden saavutuksista hyötynytkään
juuri tästä saattaisi

Lintujen rakastamalta rannalta haluttaisiin kesämökit kaataa ja koko paikka asfaltoida
ei se haittaa vaikka meret lämpenee, niin sanovat
ei se ole ympäristön saastuttamista, ei myöskään satoja-tuhansia-vuosia-säteilevä-ydinjäte
itseasiassa, he eivät taida tietää maatuuko se koskaan, ei se haittaa, niin sanovat
ei se ole ympäristön saastuttamista, ongelmahan on (samat sanovat);
tyhmä ihminen

Niin. Taidatte olla oikeassa.

Lintu laulaa

2008-08-13T08:58:00.005+03:00

Normaalien joukossa, hukkaan mennyt, kävelee, eikä löydä sanoja kertoakseen
Sitä miettiessään hukkuu hetkellisesti, kyyneliin ja tuskan huutoihin
joita tuuli tuo tullessaan, kaukaisista maista
Hän on tuskassaan vahva ja silti häntä säälitään,
jatkuvasti asioista, jotka ovat merkityksettömiä
Hän on rakas itselleen, eikä kuljeta autollaan ylimääräisiä matkustajia

Ihminen voi niin pahoin, että maapallokin sairastuu ja sylkee hysteerisille jaloillemme vettä
vaikka kertovat uskottomat, uskoville ja toisinpäin, kaikki ovat vakavissaan ja silti
kykenemättömiä ymmärtämään, mitä nuo sanat tarkoittavat

On pestävää, kun termiitit ottavat kotinsa talonrakenteista
pirulaiset myrkytetään pyhällä vedellä, rakkaudesta
ennen, kuin koko talo lahoaa terävien hampaiden alla

Vapahtaja vapauttaa kaikkeuden helvetistä

Aurinko polttaa kivetyksen niin kuumaksi, että jalkoihin sattuu
Siinä kuivuvat nesteet, palavat puut ja räjähtävät pommit

Kaupunkien vetovoimaiset puutarhat kaadettiin talojen edessä
noihin asutettiin onnettomat vanhukset iästään välittömänä
ja vieressä jatkuvasti pauhaavat koneen äänet
kuolevat särkyneisiin sydämiin
Nuoret, joita kukaan ei opettanut oikeaan rakkauteen vaan omistukseen
hallintaan, kontrolliin, yhteisiin sopimuksiin ja sääntöihin
ja kaiken saaneet rajottavat Rakkaudesta
mitään saaneet kaikesta

Jossakin pimennossa elävät pyhät ihmeet, nauravat ja laulavat
tälläkin hetkellä, Rakastavat viimeistä päiväänsä, tätä päivää
tätä hetkeä, kiireettömyys on yksinkertaisin keino

Kahleita kolistelevat, näkymättömät ja katoavat kummitukset,
huutavat ääntään käheäksi
mutta eivät huomaa toisiaan
kuin savuverho peittää näkyvyyden omat oikeat vastaukset
ja paremmat tiedot, taidot, luoda ympäristö

Koneet kantavat tuhoavan viestinsä ja me olemme koukussa
tuohon hedelmäpeliin, joka asuu jokaisessa kodissa ja
jokaisen kodin ulkopuolella
kaupungissa ja maalla, kaikkialla

paitsi siellä

missä lintu laulaa

Sanoja, saappaidenpohjista ja loppuun palaneista kattiloista

2008-08-12T12:38:00.003+03:00

Hiljaisuuden onnellinen autuus, joka unohtunut on kaikissa äänissä
seonneet lakkaamatta soittavat epävirettään, jotta kiireessään pääsisivät nopeasti liikkumaan
Varovaisuudelle naureskellaan ja tänään on mentävä täysillä, otettava tarpeettomia riskejä
mielellään jonkun toisen kustannuksella ja niin, että itsellä olisi kuitenkin kaivettuna se tunneli
ulos vankilan synkistä kiviseinistä, ei kuitenkaan niin vain lähdetä
Vartijat aivoissamme hakkaavat ajatuksia turvallisesta elämästä, siellä turvattomuudessa
kaikki olkoon onnettomia, niin ne sanovat, otan onnesi pois, niin ne uhoavat
ovat tietävät tietävinään yhä enemmän ja televisiosta löytävät suunnan elämälleen
oikeutuksen kaikkiin tekoihinsa,
sillä sen näkee, mitä haluaa
ja sen löytää, mitä tahtoo

Ihmetellään omaa hyvyyttämme ja sitä, miksi Jumala tai jokin Enkeli ei jo ilmesty
pelastamaan juuri itseämme, juuri tältä maailmalta, juuri tähän aikaan, kalenterissa
on aukko
juuri tänäyönä, kun tähdet ovat peittyneet valosaasteeseen ja lapsi itkee lohduttomana itsesääliään
Miksei juuri tänä yönä saavu se kultainen prinssi ja vie naapurin vihreämmälle nurmelle,
juurihan uroteoista väsyneenä, saavuimme kotiin vain huomataksemme mustaa valoa ja syödäksemme lapsemme
tulevaisuuden synkät pilvet kolkuttavat jo takaraivossamme, mutta tuskin huomataan
miten vähän on aikaa jäljellä, tässä hyvinvoinnissa, jota ei alunperinkään kaikille suotu
eikä suoda, viime hetkiin asti pimitellään ja pelätään ja väitetään ja uskotellaan
epäonnea, epäsuotuisia elinoloja, epäilyjä rehellisyydestä ja huonoudesta
tuomme esille pelkomme ja negatiivisuutemme heti, kun joku ei teoillaan miellytä
ja sitten väitellään, että se voisi olla oma vikamme tai sitten jonkun toisen, kenen?
onneksi meillä on uskottomuutemme, oma synkkyytemme, tarvittaessa voimme kääntyä sen puoleen, ketä emme kunnioita tai kehen emme näennäisesti uskoneetkaan ja syyttää:

Se on sinun vikasi

Tyhjyys rankaisee olemassa olollaan, eikä katoa vaikka ostaisimme karkin
sillä, kun kaikki maailman karkit on syöty, pussi on tyhjä

epäpapin saarnaa

2008-08-12T09:16:00.003+03:00

Hän huutaa raivoaan aamuhämärissä. Autossa tässä, josta sanat eivät täydessä vauhdissa ulos kuulu. Eivät kai. Niin sopii toivoa, narri itse, kuten ulkopuoliset. Näihin sanoihin, mitä hän sylkee, kun on niin vaikeaa olla puuttumatta. He pyrkivät antamaan suoria vastauksia asianvierestä, peittelemään tietämättömyyttään ja olemaan ainakin yhtä hyvä, mielellään parempi. Hän ei ota katseesta liekkiä, hän ei leiki valtapelileikkejä. Hän ei huku sylkeen, eikä tottele lakeja. Hän on puhdas ja sitä paitsi:

Mitä he mistään tietävät? he kertovat, vaikka perustelunsa ovat hatarat. He puolustavat sotaa ja tuhoamista, rakentavat inhimillisyydelle uudet kasvot. Heidän maailmansa on täytetty vastuulla ja pakolla, yhteiskuntahurmiolla. He nimittelevät ja vääristävät, haukkuvat ja puuskuttavat. Heidän vihollisensa ovat teidän housuissanne, Heidän vihollisensa ompelivat housunne. Pyrkivät rakentamaan kaikenlaisia koneita ja tekniikanvarjolla syrjäyttämään jokaisen narrin ja jokaisen äidin. He ottavat maidon siskoiltaan, varastavat vaipat veljiltään ja sitten nauravat ivallista kuollutta nauruaan, jonka pyhittävät viattomien kärsimyksellä. Sille he perustavat oman paremmuutensa, näin on ollut aina ja on oleva niin kauan...

Teidän hartioillenne keräämänsä taakkaa ei hän ota kantaakseen, eikä hän halua osaansa olemattomasta. Silti he jankuttavat, taustallaan jokainen siipensä menettänyt. Koneet fyysisen kuoleman edessä, taistelevat saadakseen synnytettyä yhä uudelleen ja uudelleen; itsensä. Ennen kirjoitettiin kirjaa, nyt rakennetaan ihmistä. Maailma on tulessa ja silmienne alla palaa helvetin liekit. Te ette näe, satoja ja aina tuhansia, satojatuhansia vuosia ja vuodesta toiseen samaa valhetta. Yksinkertaiseen kaavaan takertuneet ojentavat syntinsä lapsilleen, hakkaavat väkivalloin lastensa siivet ja väittävät rakastavansa. Takertuneet maalanneet mustalla maalillaan valkoisen puhtaan seinän, sitten kemikaalilla turrutetaan loputkin ajatukset.

maailma on paskana, helvetissä ja te vihaatte toisianne. pirulaiset.

Hän ei ota kyytiinsä pirulaisten ajatuksia, ei vaikka kuinka itkevät ja pilkkaavat, yrittävät onnettomilla argumenteillaan pakottaa. He luulevat, ettei tekonaurua voi erottaa onnellisen sydämen laulusta.

Hänen muurinsa ovat aavikonhiekkaa, se hiekka upottaa painavimmat pohjaan saakka ja sinne jäävät, kunnes oppivat lentämään. Hän kävelee muureillaan, kuin maailmanvalloittaja! Hän huutaa, nauraa, laulaa ja välillä kiroaa, vaikka polviaan myöten uppoaisi, nousee jälleen.

Hänestä ei ole väärillä perusteilla hankitun kultasäkkinne vartijaksi, ei varastamanne kunnian puolustajaksi. Hän ei edes osaa tuhlata aikaansa valheisiinne, eikä suostu ritsanne kiveksi. Hän ei pelkää ihmisen suusta singottua vihaa, johon puetaan pyhyyden värit. Hän näkee kirkkaimmankin värin läpi harmaan kuoleman, johon elämäänsä rakastunut, ei ajatustakaan tuhlaa.

Hänet on ristiinnaulittu, niskaan ammuttu, mereen hukutettu, kaupungin laidalle hirtetty, happoon heitetty, ruokaan tukehdutettu, myrkytetty, väkivallalla murrettu, näännytetty, pieksetty, kidutettu, raiskattu ja jätetty yksin..

Niin ja silti hän on nouseva, uudelleen ja uudelleen. Totuuden perhonen lentää keveänä, vielä sittenkin, kun jokainen maanpäällä ajassa juokseva, on muurattu unohduksen luoliin.

Hän on yhä, eikä ota askeltakaan urheilukentällä voittaakseen.