perjantai 31. lokakuuta 2008
Siivet, kaikki ennallaan
ylös
alas
ylös
alas
Mitä?
Näinhän sen piti onnistua
Muistin kyllä, että se oli hieman vaikeaa
ylös
alas
ylös
alas
Miten?
Olin aivan varma
En tee mitään väärin
ylös
alas
ylös
alas
Huidoin käsilläni
tiistai 28. lokakuuta 2008
Kova maailma
hillitä veitsen liikettä
hedelmän pinnalla
Mehukin on liikaa
riippuvainen
roikkuu,
kuin märkä paita
syksyn sateessa
Omenasta haukannut
Kysyy,
Mitä väliä?
Pelkuri pakenee
aina itseensä ja
ajattelee,
toisen tahallaan
Syytön lapioi päälleen
hevostallin lantaa
ja teloittaa hevoset
Hulluus
mutta voisi kai olettaa
joskus
silti ei koskaan
Sehän unohtuukin
hetkessä
Sokean pyyntö on usein pelkkää seinää
silloin mitataan lähimmäisen rakkaus
Mukavaa on helppo halata,
puukkoa kavahtaa
Pelkuri pakenee
aina itseensä
ja ajattelee,
toisen tahallaan
Riidat ovat pieniä ympyröitä
kehää kierretään ilman pyhää
eikä kukaan ole oikeassa
tai voita
Sihinä muuttuu purennaksi
leuat ottaa, kuin karhunrauta
ja huomaa tuskaisen huudon
omasta suustaan
Silti
Pelkuri pakenee
aina itseensä
ja ajattelee,
toisen tahallaan
torstai 23. lokakuuta 2008
Tyttö oli ystäväni, vihainen kai edelleen
vaikka muut eivät liikkuisi
tulivuori purkautuu
näemme savurenkaat
Työpaikkani on aivan liian syrjässä
vihaisen tytön divarille
hänellä on paljon siellä
sarjakuvia
niin,
ja sitä mangaa
Hänellä käy linja-auto päivittäin
siinä on risti
Yhtäkkiä hän tiuskii heille
Mies sanoi, että voimme lähteä
vaikka muut eivät liikkuisi
Minun täytyy hakea uusi kirja
vanhan tilalle
kysyn sitä häneltä
hymyilen,
koska olen peloissani
Hän vastaa hymyyn
ja katsoo käsissäni olevaa lehteä
lukee, miettii
Ei sen pitänyt näin mennä
sanon,
etten ottanut oikeaa asiaa käsiini
Me pakkaamme vain vähän tavaraa asuntoautoon
Miehelläkin on omansa ja ojentaa äidille
auton ulkopuolelle asennettavan
kahvikuppitelineen
Hetken
Mietin sen toimivuutta
Mies sanoi, että voimme lähteä
Me olemme lähdössä,
vaikka tuleekin esteitä
Kaduilla on hämärää
ja joskus olen yksin
En ymmärrä,
menen
Puhumme sodankylästä,
mutta haluan suostutella heidät
kummitädilleni
äitini ystävälle
Tulivuori purkautuu
näemme savurenkaat
Se seisoo rautaruukin suunnalla
Muitakin on lähdössä
vaikka muut eivät liikkuisi
Kaikki odottavat
maanantai 20. lokakuuta 2008
Me olemme sairas
ja oikaisuhoitoja vailla
Levinneet ovat meikkini
sairaalan pöydille
ja siivoan ne
Et ollut huoneen ainoa asiakas
ja
Sinut siirrettiin,
mutta jätin silti tavarani
Ulkona pakkasta
ja lunta
Mainitset jotakin takkapuista
ja olin palannut sinne,
mistä kävelin
kuusi vuotta
sen ohi
Olin menossa kouluun
Löydän puita
ja äidin lapsineen
He jutustelevat
mukavia
Minä olen yksin
ja Sinä olet sairas
Muualla ja poissa
He lähtivät ja jätän löytämäni puut
eiväthän ne minun ole
Laskeudun kinokselta
heidän jälkeensä
näin lumiset,
vihreät hansikkaat
Jalkojeni juurella
Noukin ne maasta
ja kysyn,
keneltä ne tippuivat
perjantai 17. lokakuuta 2008
Eräänlainen kysymys suomentajista tai heille
Miettikääpä tätä:
Tulin moskeijaan vakain tuumin,
mutta en toki rukoilemaan.
Kerran varastin täältä rukousmaton.
Nyt se on kulunut. Olen täällä taas.
Omar Khaijam - Ruukku Rubiiniviiniä
Suomentaja: Jaakko Hämeen-Anttila
Mikä minut tänään moskeijaan toi alle kuulun katon?
Minä täältä kerran - sanotaan vain totuus kaartamaton-
rukousmaton varastin, ja vanhaks on se käynyt,
sentähden tänne vaelsin: nyt veisin uuden maton.
Omar Khaijam - Teltantekijä
Suomentaja: Toivo Lyy
Siis enpä voinut jäädä miettimään,
jos nämä ovat suomennoksia samasta runosta,
kumpi mukailee totuutta parhaiten?
Matka jatkuu
Meillä oli tyhjät rinkkamme
niin kevyet kantamukset
ja
pelasimme peliä kotonani
Serkkusi oli kanssamme ja
kasvattanut paksun parran,
värjännyt sen mustaksi
kuin merirosvo
se oli kaunis
Me kierrätimme ringissä sätkää
serkkusi oli kova imemään
ja minua nauratti
piilotin peittoon
kasvoni
Ihmettelit minua ja nauroit
Lähdimme rinkkoinemme
ja kyydin antaja
päätti jäädä
Olin kauhuissani
Näitten piti olla juhlat
Pihalla kerroin tutulle naiselle,
että tuosta yhdestä
tulee vain ongelmia
Takanani seisoikin
vaalea kaunotar
kaikkien pitämä
Oikea rakkauden kohde
ja kysyi, puhummeko hänestä
Vastasin heti, kyllä
Ja hän näytti kummalliselta
enemmän ihmettelevältä,
kuin loukkaantuneelta
Otin sanan takaisin,
koska se ei ollut totta
Vitsailimme hänen hyvyydestään
ja säteilevästä ilostaan
mutta pelko astui sisääni
olin avannut sille oven
en tiennyt yhteisymmärrystä
Sisällä talossa, väki istui pöytien äärellä
ja näin monta tuttavaani
ihmettelin, kuinka paljon tunsinkaan
Olin luullut, että minusta ei pidetä
Kun kävelin sisään, kävelin ulos
ja täti meni edeltäni
hänellä oli se raidallinen paita
tunsin sen hyvin
Serkkuni viittoi minut pöytäänsä
kummallisen näköinen
erilainen
Hän aikoi lähteä Leniniin,
koska haluaa elää
niin hän halusi tehdä
Hetken mietin Leninmuseota,
mutta ymmärsin hänen tarkoittavan
paikkakuntaa
Epäilin sen sijaitsevan venäjällä
Kysyin milloin, koska halusin tietää
Onko hän jo silloin päässyt vankilasta
otin kiinni rinkastasi
sinne sisään ja ymmärsin
ettei näin voi menetellä
Riuhdoin itseäni irti
ja nauroimme niin,
että vatsaan sattui
torstai 16. lokakuuta 2008
Kummitusten koti
ja mitä vielä, pahantahtoinen
kuten monet ovat
harhaan joutuneet
myös hän, hyvin herkkä
Pyysin sopeutumaan elämään
meille yhteiseen
perheemme avomielinen
ei pistä pahakseen
pelko ohjasi lempeyteen ja
niihin hänen kaltaisiin
pukeutua lupasin
sellaisiin vaatteisiin
Silloin ääressä viinilasin
tuttavalle kerroin, hän
huomioita tekikin
siitä silloin
Voih, kummitus
verhot toiveiden
rukouksen kaltaiseksi
itku äänien
Kuitenkin, viinistä kipeänä pää
en voinut kummituksen toivetta tyydyttää
Niinpä tehtiin kompromissi,
eli yksinpuhelu
ja näköisistään vaatteista puolet käytettiin
Pyysin asettumaan yöksi
minun sisälleni
pelot voidaan ojentaa,
niin en halunnut luovuttaa
ja näinkin painajaiset
kaikkein kauheimmat
suru valtasi ja hämmennys
minun kopean
Siinä sitten mietin
ei enää milloinkaan
saa tämä kummitus tulla
sisälleni asumaan
Hän jäi kuitenkin ja
huomaamattomasti siellä
pyrki olemaan
Niinpä en huomannut mitään poikkeavaa
Eräänä yönä hahmo enkelin
uni toi mukanaansa ilon
hassun niin
Kaunis oli poika ja pienikin
Rakastuin heti
ensisilmäyksin
Pyysi vaatteet pukemaan
koska kohta lähdettiin
vitsiksi sen sekoitus heitti,
kahden ihmisen henki
Pukea päälle
meinasimme
vaatteet enkelin
mutta ei mahtunut niin
ja sitten naurettiin
Yksin poistuttuaan ovesta, huomasi muurit nuo
ja pienen pojan pyrkimykset, muorin luo
Äiti laittoi pihaansa ja taidetta loi
laskuvarjoilla miehet taivas toi
Vesi saaveissa, yksi omassaan
kaksi yhteisessä
Niinpä tuli Rakas kertomaan
hienosta savipajasta
sinne askel ensin vie
tielle lähdetään
Tämä kaikki huomaamattani
vannon niin tapahtui
ja vasta jälkeenpäin
siihen havahduin
Harmikseni kuitenkin
joudun myöntämään
Ikävä jäi ja kaipaus
kotiin elämään
Perhe
Matkalaiset
yöksi
ajetaan ulos
Nousemme autoon
liian suurella porukalla
ja yö muuttuu
on aamu
Sinä kerrot, mistä olet kotoisin
olet tumma ja miellyttävä
paitsi tuo
lippalakkisi
Kerrot äidistäsi
kotonanne
yläkerrassa
Avaan haan
Varoitat äkkiä
ja yritän sulkea
en ehdi
Yritän lentää pois,
juosta ja painautua pieneksi
Ulos tullut ahdistaa
ja se hänen
pieni lemmikkinsä
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Annatko äänesi?
Aivan turhaa on luulla, että se tekisi paremman ihmisen
Aivan yhtä turhaa, kuin luulla vaikuttavansa äänestämällä
Elämäni kuntoon tässä ja nyt
Huomenna ei kukaan huuda äänelläni
HUUDAN ITSE
ja siitäs saitte
narsistit
leikkikentällä
EI MITÄÄN
tiistai 14. lokakuuta 2008
Omar Khaijam - Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja
kai se tietäisi kuoltuaan Jumalan salaisuudet.
Nyt olet tajuissasi etkä tiedä mitään.
Kun olet tajua vailla, mitä luulet tietäväsi?
Aina vähän väliä joku nostaa päätään: Tässä Minä!
Omaisuuksineen, kultineen, hopeoineen: Tässä Minä!
Kun hän on saanut pikku puuhansa kuntoon,
nousee kuolema väijyksistä ja sanoo: Tässä Minä!
Näit maailmaa. Kaikki näkemäsi on turhaa.
Se että näit ja kuulit, on turhaa.
Juoksit maailman äärestä toiseen: vain turhaa.
Kaikki mitä kokosit itsellesi, on turhaa.
Tulin moskeijaan vakain tuumin,
mutta en toki rukoilemaan.
Kerran varastin täältä rukousmaton.
Nyt se on kulunut. Olen täällä taas.
maanantai 13. lokakuuta 2008
Tyhjä, Ontto hymy on huulilla
kivi ilman kovuutta
Pelkkää pumpulimassaa
kokonainen vuoristo hyllyy
ja valloittajat
vajoavat hitaasti,
kuin suonsilmissä makaavat
joskus piilotetut
Kaiveltiinko niitä
kuoppia
kenen toimesta
(puolesta)
nuoltiin puukkoa
uusi teeri
jokin hirvi
ja PAM
Aseiden aika
Hakkuut tyhjillään
tai pelkkää risua
kaupungeissa vihataan
niin
ettei enää edes itketä
Peloton Pelle pakenee syytöksiin
ja ajattelee
syntyneensä
ihan väärin
päin
näköä heitetään reppu
täynnä kantamuksia räsähtää asfalttiin,
kuin kananmuna lattialle
ennen munakasta
jäi syömättä keitto
kärpäset
armotta
surisevat
valheet korvissa
silmien edessä pelkkää usvaa
ja ahneet räyhäävät
kuin koirat
ja ollaan niin
ettei muka
oltaisi
Eläimiä ja
kissan häntä heiluu
kun isäntä painaa jälleen
yli sata kiloa
viinitonkka kädessä
syyttää myyntimiestä
ettei vaimostakaan
olisi tullut alkoholisti
Hulluuden hurmassa
kaikkien toimesta
vihataan yhteisessä ympyrässä
nyt keskelle heitetään
liekkiä, bensaa ja paskaa
nauretaan
tekonauru
kantaa yli vesien ja sukeltaa
pohjaan asti
pimeys tunkeutuu
silmäluomien läpi
ja aurinko sammuu
shhh
perjantai 10. lokakuuta 2008
Kotimaa maailma
Huomasin, mitä Rakastan tässä talossa
en ymmärtänyt sitä
luulin kiintyneeni materiaan
Sisäinen taisteluni kesti
ainakin kuukausia,
jos lasketaan
havahtumisesta
tähän kiintymykseen
Ellei
puhutaan
melkein
20 vuodesta
On kuuma kesäpäivä
ovet ovat auki ja aikuiset kadonneet
minne he menivät?
emme tiedä
Se oli silloin
ennen
Aika oli pysähtynyt
Aikuiset eivät liikkuneetkaan autolla
ainakaan silloin
Kävelimme kohti kaupunkia
Kauniinpaa
Puistoisampaa
eikä pelkkää kiveä
Sitä
torstai 9. lokakuuta 2008
Uima-allas
Romanssi
sen suloisen
ihanan
tytön
luona
Hän ajoi talon eteen
ja asteli määrätietoisesti sisään
Me kaksi
katkerana
Hänen olisi pitänyt..
Niin
Pidän teistä jokaisesta,
vaikka te kaikki
pidättekin hänestä
Siksi olen ymmälläni
Miksi?
x 2
Vain yhdelle
ja niin helposti
maanantai 6. lokakuuta 2008
Seurakunta
on tyttö alasti
peittelee ylävartaloaan
kellarikerroksissa
ei pitänyt olla ketään
Mies on, kuin ei olisikaan
ja
Sisarukset etsivät sisäänkäyntiä
Täällä oli ennen se kuntoutuskeskus
Tyttö voisi kertoa heille,
mutta on hiljaa
Paikan vallanneet
kunnioittavat jumalaa
erilaisin palveluksin
ja tyttö ihmettelee
pelkää, varoo
Hän on jumissa
perjantai 3. lokakuuta 2008
Tilaisuus
Me seisomme ihmisten luona
heidän keskellään, liki
muita ja toisiamme
Me tarvitsemme rakkauden
jonkun vierellemme
Otat taskustasi kortin
ja pyydät laskemaan
ihmiset kuvasta
Tutkin sen tarkkaan
ja löydän hahmojen takaa
joukon lisää
Sukellan sisään ja lasken tarkasti
se on kuitenkin vaikeaa,
koska he liikkuvat ja elävät
Kuva on asuinalue
Sinä olet siellä
ja yllättynyt
Lapset leikkivät vanhempiensa kanssa
ja haluan työntää pääni ulos ikkunasta
Estät
ja ymmärrän
etten voi
Emmekö voisi olla yhdessä
vaikka vain siksi
että olemme
torstai 2. lokakuuta 2008
Tv:stä tuttu
Luulin,
että olet sellainen bailaaja
Etpäs taida ollakaan
Tovin kävelemme
ja kauppakeskuksessa
tilaamme oluet
Intiaani
Savipaja
On kipakka pakkanen, mutta tuskin tunnemme sitä
vaeltelemme vailla päämäärää, on kaunista
Löydämme mukavan paikan pulkkamäelle
mutta tuumimme, että se olisi pitänyt huomioida
jo aiemmin
Lunta on niin paljon,
se voi upottaa syvälle
Alhaalla on latoja, pitkiä peltoja
Toinen mäki on jyrkkä
Sinä sanot, että se on juuri hyvä
Minua kauhistuttaa
Tietokoneellamme on peli, jota erehdymme luulemaan todeksi
Viimein ymmärrämme ja veli tulee ovesta,
nakkaa tietokoneensa sängylle
Ihmettelemme ja hän selittää
tahtovansa pelin myös itselleen
Menen suihkuun
ja palattuani huomaan
veljen lähteneen
Makaamme sängyllä ja kiusoittelemme,
kunnes veli tulee takaisin ystäviensä kanssa
Eräällä tytöllä on ruskeaa väriä vartalossaan,
vain kasvot ja kädet ovat puhtaat
Hän on tulossa naamiaisista
Arvuuttelen, onkohan hän poika vai tyttö
Pojat arvuuttelevat, ketä hän on esittänyt
Ihmisiä tulee sisälle ja meitä alkaa olla jo paljon
Yksi pojista laulaa tytölleen kaunista laulua
Olemme valtavan rentoina, hymyilemme
Istun tuolissa, vain kylpytakissani
kun nousen, takki jää takamukseeni kiinni
hyppelehdin saadakseni sen irti ja
ymmärrän jokaisen huomanneen
Nauran ja toinen pojista ottaa osaa,
että tuo on kyllä todella ärsyttävää
Hymyilen ja mietin, miksi silmäni ovat vain kaksi viirua?
Ajattelen, että se johtuu kadonneista silmälaseistani
Astelen vessaan, vaikka muistan
vaatteiden olevan pukuhuoneessa
kaapissani
Tulen hetken päästä ulos
ja ihanat
mustat kiharat
pyytävät Minua pukeutumaan
Kohta lähdetään, hän sanoo
Sanon hänelle, että puen hänen vaatteensa
ja kosketan hänen vyötäröönsä
en minä sinun vaatteisiisi mahdu,
saan enkelin nauramaan
Pukuhuoneesta menee ovi takapihalle
Sisko leikkii koiran kanssa
Nostan koiraa niin, että siskon vaatteet sotkeutuvat
Sisko mainitsee asiasta ja lupaan
nopeasti hakea pyyhkeen
Kävelen takaisin sisälle ja sotken kengilläni
pukuhuoneen lattian,
Palaan takaisin eteiseen
yritän riisua kengät jalastani,
mutta ne ovat jumissa
Tiedän, miten isä suuttuu likaisesta lattiasta
onneksi äiti tulee ja puhdistaa sen
On kesä
Ulkona äiti tekee taideteoksia mullasta
kukkapenkin pohjaksi
Pihaa ympäröi maamuuri
ja sen päällä keikkuu pieni silmälasipäinen poika
Kolme laskuvarjohyppääjää rikkoo taivaan
ja pelkään kahden törmäävän
Me kaikki katsomme heitä
Kaksi laskeutuu samaan vesisaaviin
Yksi omaansa
Huokaisen helpotuksesta ja luulen,
ettei vaaraa ollutkaan
Sinä sanot, että haluat näyttää
savipajan
sitten vasta lähdemme
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
Juhlat, joissa hulluteltiin
Keskeltä pimeyttä, kodin suunnalta
kuuluu vaimeita laukauksia
Hän oli juossut ilman saappaitaan
ja palaan ne kädessä takaisin vieraisiin
Oli keski-iän alku ja iltaa viettäneet
paenneet taloihinsa
Kaikki eivät asuneet lähellä
Yhdistetään puhelinta poliisille
ja välillä hätäkeskukseen
He eivät tee mitään,
koska mitään ei ole tapahtunut
Metsästä juoksee mies
ja tieltä koira
Kummankin päät veressä
Nyt poliisit voivat tulla,
niin sanotaan
Mies kertoo päässeensä pakoon,
mutta poika on tulossa
ja hänen aseensa on ehkä rikki,
koska oli yrittänyt ampua
Häntä
Vaimo oli juossut naapuriin
ja miestä oli lyöty
Aseella
Vaimoon oli ehkä osunut
Koira ei ymmärrä,
sillä taitaa olla hauskaa
Kaikki ymmärtävät,
ettei koiran tarvitse
Ihmiset pakkautuvat vanhaan taloon,
ensimmäisen äidin
ja naiset patistetaan yläkertaan,
osa miehistäkin
Poika tulee ovesta sisälle
Hullu
Sen kanssa pitää tapella
ja kuuluu räminää
Yksi yläkerrassa ei saa tupakkaa käärittyä,
kädet tärisevät liikaa ja kaikki
yrittävät keskustella hiljaisella äänellä
Ensimmäinen äiti piiloutuu ullakolle
Minä sängyn alle
Jossain vaiheessa voi mennä alas
Eno pitää otteessaan poikaa
ja ase on heitetty kauas
Poika huutaa ja kirkuu,
ehkä itkee
Poliisi tulee
Matkalla kotiin
huomaamme
talon ikkuna
on ammuttu
Sen talon,
missä asuu
se pieni vauva
Kodissakin on ammuttu
Aamulla haetaan pois
Lehdessä lukee:
Poliisin saavuttua
tilanne rauhoittui
Palaan vain kerran
sanoakseni hyvästit
Itken kaksi viikkoa
ja vuoden pelkään
kostoa