perjantai 31. lokakuuta 2008

Siivet, kaikki ennallaan

Huidoin käsilläni

ylös
alas

ylös
alas

Mitä?

Näinhän sen piti onnistua

Muistin kyllä, että se oli hieman vaikeaa

ylös
alas

ylös
alas

Miten?

Olin aivan varma

En tee mitään väärin

ylös
alas

ylös
alas

Huidoin käsilläni

tiistai 28. lokakuuta 2008

Kova maailma

Tulisi tarkkailla ajatuksia
hillitä veitsen liikettä
hedelmän pinnalla

Mehukin on liikaa
riippuvainen
roikkuu,
kuin märkä paita
syksyn sateessa

Omenasta haukannut
Kysyy,
Mitä väliä?

Pelkuri pakenee
aina itseensä ja
ajattelee,
toisen tahallaan

Syytön lapioi päälleen
hevostallin lantaa
ja teloittaa hevoset

Hulluus

mutta voisi kai olettaa
joskus
silti ei koskaan

Sehän unohtuukin
hetkessä

Sokean pyyntö on usein pelkkää seinää
silloin mitataan lähimmäisen rakkaus
Mukavaa on helppo halata,
puukkoa kavahtaa

Pelkuri pakenee
aina itseensä
ja ajattelee,
toisen tahallaan

Riidat ovat pieniä ympyröitä
kehää kierretään ilman pyhää
eikä kukaan ole oikeassa
tai voita

Sihinä muuttuu purennaksi
leuat ottaa, kuin karhunrauta
ja huomaa tuskaisen huudon
omasta suustaan

Silti

Pelkuri pakenee
aina itseensä
ja ajattelee,
toisen tahallaan

torstai 23. lokakuuta 2008

Tyttö oli ystäväni, vihainen kai edelleen


Mies sanoi, että voimme lähteä
vaikka muut eivät liikkuisi
tulivuori purkautuu
näemme savurenkaat

Työpaikkani on aivan liian syrjässä
vihaisen tytön divarille
hänellä on paljon siellä
sarjakuvia

niin,

ja sitä mangaa

Hänellä käy linja-auto päivittäin
siinä on risti

Yhtäkkiä hän tiuskii heille

Mies sanoi, että voimme lähteä
vaikka muut eivät liikkuisi

Minun täytyy hakea uusi kirja
vanhan tilalle
kysyn sitä häneltä
hymyilen,
koska olen peloissani

Hän vastaa hymyyn
ja katsoo käsissäni olevaa lehteä
lukee, miettii

Ei sen pitänyt näin mennä
sanon,
etten ottanut oikeaa asiaa käsiini

Me pakkaamme vain vähän tavaraa asuntoautoon

Miehelläkin on omansa ja ojentaa äidille
auton ulkopuolelle asennettavan
kahvikuppitelineen

Hetken

Mietin sen toimivuutta

Mies sanoi, että voimme lähteä

Me olemme lähdössä,
vaikka tuleekin esteitä
Kaduilla on hämärää
ja joskus olen yksin

En ymmärrä,
menen

Puhumme sodankylästä,
mutta haluan suostutella heidät
kummitädilleni
äitini ystävälle

Tulivuori purkautuu
näemme savurenkaat

Se seisoo rautaruukin suunnalla

Muitakin on lähdössä
vaikka muut eivät liikkuisi

Kaikki odottavat

maanantai 20. lokakuuta 2008

Me olemme sairas

olet selästäsi sairas
ja oikaisuhoitoja vailla

Levinneet ovat meikkini
sairaalan pöydille
ja siivoan ne

Et ollut huoneen ainoa asiakas
ja
Sinut siirrettiin,
mutta jätin silti tavarani

Ulkona pakkasta
ja lunta

Mainitset jotakin takkapuista
ja olin palannut sinne,
mistä kävelin
kuusi vuotta

sen ohi

Olin menossa kouluun

Löydän puita
ja äidin lapsineen

He jutustelevat
mukavia

Minä olen yksin
ja Sinä olet sairas

Muualla ja poissa

He lähtivät ja jätän löytämäni puut
eiväthän ne minun ole

Laskeudun kinokselta
heidän jälkeensä
näin lumiset,
vihreät hansikkaat

Jalkojeni juurella

Noukin ne maasta
ja kysyn,
keneltä ne tippuivat

perjantai 17. lokakuuta 2008

Eräänlainen kysymys suomentajista tai heille

Löysinpä kuulkaas hyvin esimerkin.

Miettikääpä tätä:

Tulin moskeijaan vakain tuumin,
mutta en toki rukoilemaan.
Kerran varastin täältä rukousmaton.
Nyt se on kulunut. Olen täällä taas.

Omar Khaijam - Ruukku Rubiiniviiniä
Suomentaja: Jaakko Hämeen-Anttila

Mikä minut tänään moskeijaan toi alle kuulun katon?
Minä täältä kerran - sanotaan vain totuus kaartamaton-
rukousmaton varastin, ja vanhaks on se käynyt,
sentähden tänne vaelsin: nyt veisin uuden maton.

Omar Khaijam - Teltantekijä
Suomentaja: Toivo Lyy

Siis enpä voinut jäädä miettimään,
jos nämä ovat suomennoksia samasta runosta,
kumpi mukailee totuutta parhaiten?

Matka jatkuu


Meillä oli tyhjät rinkkamme
niin kevyet kantamukset
ja
pelasimme peliä kotonani

Serkkusi oli kanssamme ja
kasvattanut paksun parran,
värjännyt sen mustaksi
kuin merirosvo
se oli kaunis

Me kierrätimme ringissä sätkää
serkkusi oli kova imemään
ja minua nauratti
piilotin peittoon
kasvoni

Ihmettelit minua ja nauroit

Lähdimme rinkkoinemme
ja kyydin antaja
päätti jäädä

Olin kauhuissani

Näitten piti olla juhlat

Pihalla kerroin tutulle naiselle,
että tuosta yhdestä
tulee vain ongelmia

Takanani seisoikin
vaalea kaunotar
kaikkien pitämä
Oikea rakkauden kohde

ja kysyi, puhummeko hänestä

Vastasin heti, kyllä

Ja hän näytti kummalliselta
enemmän ihmettelevältä,
kuin loukkaantuneelta

Otin sanan takaisin,
koska se ei ollut totta

Vitsailimme hänen hyvyydestään
ja säteilevästä ilostaan

mutta pelko astui sisääni
olin avannut sille oven
en tiennyt yhteisymmärrystä

Sisällä talossa, väki istui pöytien äärellä
ja näin monta tuttavaani
ihmettelin, kuinka paljon tunsinkaan
Olin luullut, että minusta ei pidetä

Kun kävelin sisään, kävelin ulos
ja täti meni edeltäni
hänellä oli se raidallinen paita
tunsin sen hyvin

Serkkuni viittoi minut pöytäänsä
kummallisen näköinen
erilainen

Hän aikoi lähteä Leniniin,
koska haluaa elää
niin hän halusi tehdä

Hetken mietin Leninmuseota,
mutta ymmärsin hänen tarkoittavan
paikkakuntaa

Epäilin sen sijaitsevan venäjällä

Kysyin milloin, koska halusin tietää
Onko hän jo silloin päässyt vankilasta
Huomasin sinun istuneen vierelleni
eikä se haitannut ollenkaan
Noustessamme
otin kiinni rinkastasi
ja uhkailin varastavani sen
Sinä päätit pujottaa minut
sinne sisään ja ymmärsin
ettei näin voi menetellä

Riuhdoin itseäni irti
ja nauroimme niin,
että vatsaan sattui

torstai 16. lokakuuta 2008

Kummitusten koti

Meillä kotona asui kummitus
ja mitä vielä, pahantahtoinen
kuten monet ovat
harhaan joutuneet
myös hän, hyvin herkkä


Pyysin sopeutumaan elämään
meille yhteiseen
perheemme avomielinen
ei pistä pahakseen

pelko ohjasi lempeyteen ja
niihin hänen kaltaisiin
pukeutua lupasin
sellaisiin vaatteisiin

Silloin ääressä viinilasin
tuttavalle kerroin, hän
huomioita tekikin
siitä silloin

Voih, kummitus
verhot toiveiden
rukouksen kaltaiseksi
itku äänien


Kuitenkin, viinistä kipeänä pää
en voinut kummituksen toivetta tyydyttää
Niinpä tehtiin kompromissi,
eli yksinpuhelu

ja näköisistään vaatteista puolet käytettiin


Pyysin asettumaan yöksi
minun sisälleni
pelot voidaan ojentaa,
niin en halunnut luovuttaa

ja näinkin painajaiset
kaikkein kauheimmat
suru valtasi ja hämmennys
minun kopean

Siinä sitten mietin
ei enää milloinkaan
saa tämä kummitus tulla
sisälleni asumaan

Hän jäi kuitenkin ja
huomaamattomasti siellä
pyrki olemaan


Niinpä en huomannut mitään poikkeavaa


Eräänä yönä hahmo enkelin
uni toi mukanaansa ilon
hassun niin

Kaunis oli poika ja pienikin
Rakastuin heti
ensisilmäyksin

Pyysi vaatteet pukemaan
koska kohta lähdettiin
vitsiksi sen sekoitus heitti,
kahden ihmisen henki


Pukea päälle
meinasimme
vaatteet enkelin


mutta ei mahtunut niin
ja sitten naurettiin

Yksin poistuttuaan ovesta, huomasi muurit nuo
ja pienen pojan pyrkimykset, muorin luo
Äiti laittoi pihaansa ja taidetta loi
laskuvarjoilla miehet taivas toi

Vesi saaveissa, yksi omassaan
kaksi yhteisessä

Niinpä tuli Rakas kertomaan
hienosta savipajasta
sinne askel ensin vie
tielle lähdetään


Tämä kaikki huomaamattani
vannon niin tapahtui
ja vasta jälkeenpäin
siihen havahduin

Harmikseni kuitenkin
joudun myöntämään
Ikävä jäi ja kaipaus
kotiin elämään

Perhe


Olemme siellä
syrjässä

Jossakin

On veriveljet
veljet
ja Perhe

Haluat Ouluun

Kello on kohta kolme
tai hieman yli

Aiot silti lähteä

Matkalaiset


Olemme sisällä siellä,
luulimme voivamme jäädä

yöksi

ajetaan ulos

Nousemme autoon
liian suurella porukalla

ja yö muuttuu
on aamu



Sinä kerrot, mistä olet kotoisin

olet tumma ja miellyttävä

paitsi tuo

lippalakkisi



Kerrot äidistäsi
kotonanne
yläkerrassa



Avaan haan



Varoitat äkkiä

ja yritän sulkea

en ehdi


Yritän lentää pois,
juosta ja painautua pieneksi
Ulos tullut ahdistaa



ja se hänen
pieni lemmikkinsä




keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Annatko äänesi?

Minä en anna lupaa kenellekään!

Aivan turhaa on luulla, että se tekisi paremman ihmisen
Aivan yhtä turhaa, kuin luulla vaikuttavansa äänestämällä

Elämäni kuntoon tässä ja nyt
Huomenna ei kukaan huuda äänelläni
HUUDAN ITSE

ja siitäs saitte

narsistit
leikkikentällä

EI MITÄÄN

tiistai 14. lokakuuta 2008

Omar Khaijam - Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja

Jos sydän tietäisi elämän salaisuudet,
kai se tietäisi kuoltuaan Jumalan salaisuudet.
Nyt olet tajuissasi etkä tiedä mitään.
Kun olet tajua vailla, mitä luulet tietäväsi?

Aina vähän väliä joku nostaa päätään: Tässä Minä!
Omaisuuksineen, kultineen, hopeoineen: Tässä Minä!
Kun hän on saanut pikku puuhansa kuntoon,
nousee kuolema väijyksistä ja sanoo: Tässä Minä!

Näit maailmaa. Kaikki näkemäsi on turhaa.
Se että näit ja kuulit, on turhaa.
Juoksit maailman äärestä toiseen: vain turhaa.
Kaikki mitä kokosit itsellesi, on turhaa.

Tulin moskeijaan vakain tuumin,
mutta en toki rukoilemaan.
Kerran varastin täältä rukousmaton.
Nyt se on kulunut. Olen täällä taas.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Tyhjä, Ontto hymy on huulilla

Ilman onnellisuutta,
kivi ilman kovuutta

Pelkkää pumpulimassaa
kokonainen vuoristo hyllyy
ja valloittajat
vajoavat hitaasti,
kuin suonsilmissä makaavat
joskus piilotetut

Kaiveltiinko niitä
kuoppia
kenen toimesta
(puolesta)
nuoltiin puukkoa
uusi teeri
jokin hirvi
ja PAM

Aseiden aika
Hakkuut tyhjillään
tai pelkkää risua

kaupungeissa vihataan
niin
ettei enää edes itketä

Peloton Pelle pakenee syytöksiin
ja ajattelee
syntyneensä
ihan väärin
päin
näköä heitetään reppu
täynnä kantamuksia räsähtää asfalttiin,
kuin kananmuna lattialle
ennen munakasta
jäi syömättä keitto
kärpäset
armotta
surisevat
valheet korvissa
silmien edessä pelkkää usvaa
ja ahneet räyhäävät
kuin koirat
ja ollaan niin
ettei muka
oltaisi

Eläimiä ja
kissan häntä heiluu
kun isäntä painaa jälleen
yli sata kiloa
viinitonkka kädessä
syyttää myyntimiestä
ettei vaimostakaan
olisi tullut alkoholisti

Hulluuden hurmassa
kaikkien toimesta
vihataan yhteisessä ympyrässä
nyt keskelle heitetään
liekkiä, bensaa ja paskaa
nauretaan
tekonauru
kantaa yli vesien ja sukeltaa
pohjaan asti
pimeys tunkeutuu
silmäluomien läpi
ja aurinko sammuu

shhh

perjantai 10. lokakuuta 2008

Kotimaa maailma

.


Huomasin, mitä Rakastan tässä talossa
en ymmärtänyt sitä
luulin kiintyneeni materiaan

Sisäinen taisteluni kesti
ainakin kuukausia,
jos lasketaan
havahtumisesta
tähän kiintymykseen

Ellei
puhutaan
melkein
20 vuodesta

On kuuma kesäpäivä
ovet ovat auki ja aikuiset kadonneet
minne he menivät?
emme tiedä

Se oli silloin
ennen

Aika oli pysähtynyt

Aikuiset eivät liikkuneetkaan autolla
ainakaan silloin

Kävelimme kohti kaupunkia

Kauniinpaa

Puistoisampaa

eikä pelkkää kiveä


Sitä

torstai 9. lokakuuta 2008

Uima-allas



Uima-allas kuuluu vuokrasopimukseen
ja kuntosali

Kannatti todella muuttaa

pois kaupungista

Maalle kerrostaloon
ja näin halvalla

Onko tässä jokin jekku?

Täti nalkuttaa altaalla

Romanssi

Näin hänet naapurissa
sen suloisen
ihanan
tytön
luona

Hän ajoi talon eteen
ja asteli määrätietoisesti sisään

Me kaksi
katkerana

Hänen olisi pitänyt..

Niin

Pidän teistä jokaisesta,
vaikka te kaikki
pidättekin hänestä

Siksi olen ymmälläni

Miksi?

x 2

Vain yhdelle
ja niin helposti

maanantai 6. lokakuuta 2008

Seurakunta

Siellä, missä ei pitäisi olla
on tyttö alasti
peittelee ylävartaloaan
kellarikerroksissa
ei pitänyt olla ketään

Mies on, kuin ei olisikaan
ja
Sisarukset etsivät sisäänkäyntiä

Täällä oli ennen se kuntoutuskeskus

Tyttö voisi kertoa heille,
mutta on hiljaa

Paikan vallanneet
kunnioittavat jumalaa
erilaisin palveluksin
ja tyttö ihmettelee
pelkää, varoo

Hän on jumissa

perjantai 3. lokakuuta 2008

Tilaisuus

Me seisomme ihmisten luona
heidän keskellään, liki
muita ja toisiamme

Me tarvitsemme rakkauden
jonkun vierellemme

Otat taskustasi kortin
ja pyydät laskemaan
ihmiset kuvasta

Tutkin sen tarkkaan
ja löydän hahmojen takaa
joukon lisää

Sukellan sisään ja lasken tarkasti
se on kuitenkin vaikeaa,
koska he liikkuvat ja elävät

Kuva on asuinalue

Sinä olet siellä
ja yllättynyt

Lapset leikkivät vanhempiensa kanssa
ja haluan työntää pääni ulos ikkunasta

Estät

ja ymmärrän
etten voi

Emmekö voisi olla yhdessä
vaikka vain siksi
että olemme

torstai 2. lokakuuta 2008

Tv:stä tuttu

Etsimme baaria, jonne pääset sisälle
Luulin,
että olet sellainen bailaaja

Etpäs taida ollakaan

Tovin kävelemme
ja kauppakeskuksessa
tilaamme oluet

Intiaani


Olemme sopineet puhelimessa tapaavamme
Puhut kauniisti, olen rakastunut
ja hölmö

En voi tavata

Olette tumma, hieman vanhempi
ja esiinnytte intiaanin kanssa
Löydän kuvanne koneeltani

Näen teidät muutaman kerran,
mutta luulen, että ette tunnista
ehkä ette tiedä

En voi tavata,
vielä

Laivanne on tulossa satamaan ja meidät esitellään
suussani on liian monta toffeekarkkia
hampaani ovat törkyiset, niinpä
hymyilen vinosti

Tuskin huomaat
Syön suuni puhtaaksi
ja otan kiinni

Juttelemme

Kaikki on hyvin,
kun lähdet

Savipaja

.



On kipakka pakkanen, mutta tuskin tunnemme sitä
vaeltelemme vailla päämäärää, on kaunista
Löydämme mukavan paikan pulkkamäelle
mutta tuumimme, että se olisi pitänyt huomioida
jo aiemmin

Lunta on niin paljon,
se voi upottaa syvälle

Alhaalla on latoja, pitkiä peltoja

Toinen mäki on jyrkkä
Sinä sanot, että se on juuri hyvä
Minua kauhistuttaa

Tietokoneellamme on peli, jota erehdymme luulemaan todeksi
Viimein ymmärrämme ja veli tulee ovesta,
nakkaa tietokoneensa sängylle
Ihmettelemme ja hän selittää
tahtovansa pelin myös itselleen

Menen suihkuun
ja palattuani huomaan
veljen lähteneen

Makaamme sängyllä ja kiusoittelemme,
kunnes veli tulee takaisin ystäviensä kanssa
Eräällä tytöllä on ruskeaa väriä vartalossaan,
vain kasvot ja kädet ovat puhtaat
Hän on tulossa naamiaisista

Arvuuttelen, onkohan hän poika vai tyttö
Pojat arvuuttelevat, ketä hän on esittänyt

Ihmisiä tulee sisälle ja meitä alkaa olla jo paljon
Yksi pojista laulaa tytölleen kaunista laulua
Olemme valtavan rentoina, hymyilemme

Istun tuolissa, vain kylpytakissani
kun nousen, takki jää takamukseeni kiinni
hyppelehdin saadakseni sen irti ja
ymmärrän jokaisen huomanneen

Nauran ja toinen pojista ottaa osaa,
että tuo on kyllä todella ärsyttävää

Hymyilen ja mietin, miksi silmäni ovat vain kaksi viirua?
Ajattelen, että se johtuu kadonneista silmälaseistani

Astelen vessaan, vaikka muistan
vaatteiden olevan pukuhuoneessa
kaapissani

Tulen hetken päästä ulos
ja ihanat
mustat kiharat
pyytävät Minua pukeutumaan

Kohta lähdetään, hän sanoo
Sanon hänelle, että puen hänen vaatteensa
ja kosketan hänen vyötäröönsä
en minä sinun vaatteisiisi mahdu,
saan enkelin nauramaan

Pukuhuoneesta menee ovi takapihalle
Sisko leikkii koiran kanssa
Nostan koiraa niin, että siskon vaatteet sotkeutuvat
Sisko mainitsee asiasta ja lupaan
nopeasti hakea pyyhkeen

Kävelen takaisin sisälle ja sotken kengilläni
pukuhuoneen lattian,
Palaan takaisin eteiseen
yritän riisua kengät jalastani,
mutta ne ovat jumissa

Tiedän, miten isä suuttuu likaisesta lattiasta
onneksi äiti tulee ja puhdistaa sen

On kesä

Ulkona äiti tekee taideteoksia mullasta
kukkapenkin pohjaksi

Pihaa ympäröi maamuuri
ja sen päällä keikkuu pieni silmälasipäinen poika
Kolme laskuvarjohyppääjää rikkoo taivaan
ja pelkään kahden törmäävän

Me kaikki katsomme heitä

Kaksi laskeutuu samaan vesisaaviin
Yksi omaansa

Huokaisen helpotuksesta ja luulen,
ettei vaaraa ollutkaan

Sinä sanot, että haluat näyttää
savipajan
sitten vasta lähdemme

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Juhlat, joissa hulluteltiin

.


Keskeltä pimeyttä, kodin suunnalta
kuuluu vaimeita laukauksia
Hän oli juossut ilman saappaitaan
ja palaan ne kädessä takaisin vieraisiin

Oli keski-iän alku ja iltaa viettäneet
paenneet taloihinsa

Kaikki eivät asuneet lähellä

Yhdistetään puhelinta poliisille
ja välillä hätäkeskukseen

He eivät tee mitään,
koska mitään ei ole tapahtunut

Metsästä juoksee mies
ja tieltä koira

Kummankin päät veressä

Nyt poliisit voivat tulla,
niin sanotaan

Mies kertoo päässeensä pakoon,
mutta poika on tulossa
ja hänen aseensa on ehkä rikki,
koska oli yrittänyt ampua

Häntä

Vaimo oli juossut naapuriin
ja miestä oli lyöty

Aseella

Vaimoon oli ehkä osunut

Koira ei ymmärrä,
sillä taitaa olla hauskaa
Kaikki ymmärtävät,
ettei koiran tarvitse

Ihmiset pakkautuvat vanhaan taloon,
ensimmäisen äidin
ja naiset patistetaan yläkertaan,
osa miehistäkin

Poika tulee ovesta sisälle

Hullu

Sen kanssa pitää tapella
ja kuuluu räminää

Yksi yläkerrassa ei saa tupakkaa käärittyä,
kädet tärisevät liikaa ja kaikki
yrittävät keskustella hiljaisella äänellä

Ensimmäinen äiti piiloutuu ullakolle

Minä sängyn alle

Jossain vaiheessa voi mennä alas
Eno pitää otteessaan poikaa
ja ase on heitetty kauas

Poika huutaa ja kirkuu,
ehkä itkee

Poliisi tulee

Matkalla kotiin
huomaamme
talon ikkuna
on ammuttu

Sen talon,
missä asuu
se pieni vauva

Kodissakin on ammuttu

Aamulla haetaan pois

Lehdessä lukee:
Poliisin saavuttua
tilanne rauhoittui

Palaan vain kerran
sanoakseni hyvästit

Itken kaksi viikkoa
ja vuoden pelkään
kostoa