perjantai 17. lokakuuta 2008

Matka jatkuu


Meillä oli tyhjät rinkkamme
niin kevyet kantamukset
ja
pelasimme peliä kotonani

Serkkusi oli kanssamme ja
kasvattanut paksun parran,
värjännyt sen mustaksi
kuin merirosvo
se oli kaunis

Me kierrätimme ringissä sätkää
serkkusi oli kova imemään
ja minua nauratti
piilotin peittoon
kasvoni

Ihmettelit minua ja nauroit

Lähdimme rinkkoinemme
ja kyydin antaja
päätti jäädä

Olin kauhuissani

Näitten piti olla juhlat

Pihalla kerroin tutulle naiselle,
että tuosta yhdestä
tulee vain ongelmia

Takanani seisoikin
vaalea kaunotar
kaikkien pitämä
Oikea rakkauden kohde

ja kysyi, puhummeko hänestä

Vastasin heti, kyllä

Ja hän näytti kummalliselta
enemmän ihmettelevältä,
kuin loukkaantuneelta

Otin sanan takaisin,
koska se ei ollut totta

Vitsailimme hänen hyvyydestään
ja säteilevästä ilostaan

mutta pelko astui sisääni
olin avannut sille oven
en tiennyt yhteisymmärrystä

Sisällä talossa, väki istui pöytien äärellä
ja näin monta tuttavaani
ihmettelin, kuinka paljon tunsinkaan
Olin luullut, että minusta ei pidetä

Kun kävelin sisään, kävelin ulos
ja täti meni edeltäni
hänellä oli se raidallinen paita
tunsin sen hyvin

Serkkuni viittoi minut pöytäänsä
kummallisen näköinen
erilainen

Hän aikoi lähteä Leniniin,
koska haluaa elää
niin hän halusi tehdä

Hetken mietin Leninmuseota,
mutta ymmärsin hänen tarkoittavan
paikkakuntaa

Epäilin sen sijaitsevan venäjällä

Kysyin milloin, koska halusin tietää
Onko hän jo silloin päässyt vankilasta
Huomasin sinun istuneen vierelleni
eikä se haitannut ollenkaan
Noustessamme
otin kiinni rinkastasi
ja uhkailin varastavani sen
Sinä päätit pujottaa minut
sinne sisään ja ymmärsin
ettei näin voi menetellä

Riuhdoin itseäni irti
ja nauroimme niin,
että vatsaan sattui

Ei kommentteja: