Sanoja, saappaidenpohjista ja loppuun palaneista kattiloista

Hiljaisuuden onnellinen autuus, joka unohtunut on kaikissa äänissä
seonneet lakkaamatta soittavat epävirettään, jotta kiireessään pääsisivät nopeasti liikkumaan
Varovaisuudelle naureskellaan ja tänään on mentävä täysillä, otettava tarpeettomia riskejä
mielellään jonkun toisen kustannuksella ja niin, että itsellä olisi kuitenkin kaivettuna se tunneli
ulos vankilan synkistä kiviseinistä, ei kuitenkaan niin vain lähdetä
Vartijat aivoissamme hakkaavat ajatuksia turvallisesta elämästä, siellä turvattomuudessa
kaikki olkoon onnettomia, niin ne sanovat, otan onnesi pois, niin ne uhoavat
ovat tietävät tietävinään yhä enemmän ja televisiosta löytävät suunnan elämälleen
oikeutuksen kaikkiin tekoihinsa,
sillä sen näkee, mitä haluaa
ja sen löytää, mitä tahtoo

Ihmetellään omaa hyvyyttämme ja sitä, miksi Jumala tai jokin Enkeli ei jo ilmesty
pelastamaan juuri itseämme, juuri tältä maailmalta, juuri tähän aikaan, kalenterissa
on aukko
juuri tänäyönä, kun tähdet ovat peittyneet valosaasteeseen ja lapsi itkee lohduttomana itsesääliään
Miksei juuri tänä yönä saavu se kultainen prinssi ja vie naapurin vihreämmälle nurmelle,
juurihan uroteoista väsyneenä, saavuimme kotiin vain huomataksemme mustaa valoa ja syödäksemme lapsemme
tulevaisuuden synkät pilvet kolkuttavat jo takaraivossamme, mutta tuskin huomataan
miten vähän on aikaa jäljellä, tässä hyvinvoinnissa, jota ei alunperinkään kaikille suotu
eikä suoda, viime hetkiin asti pimitellään ja pelätään ja väitetään ja uskotellaan
epäonnea, epäsuotuisia elinoloja, epäilyjä rehellisyydestä ja huonoudesta
tuomme esille pelkomme ja negatiivisuutemme heti, kun joku ei teoillaan miellytä
ja sitten väitellään, että se voisi olla oma vikamme tai sitten jonkun toisen, kenen?
onneksi meillä on uskottomuutemme, oma synkkyytemme, tarvittaessa voimme kääntyä sen puoleen, ketä emme kunnioita tai kehen emme näennäisesti uskoneetkaan ja syyttää:

Se on sinun vikasi

Tyhjyys rankaisee olemassa olollaan, eikä katoa vaikka ostaisimme karkin
sillä, kun kaikki maailman karkit on syöty, pussi on tyhjä