Menneisyyden new york, upeana, kuvitteellisena
Lammet, joet, purot ja kaupunki
sopusointuinen nykyaika, puhdas eilinen
Vuosi -48, kirjoitettu
Menneen ystävät ojentavat lahjat käsillään
tuoksut parantavat värit
ja kauneimmat karkaavat silmille
koneeton, vaikkei sittenkään
Kampaamossa jutellaan
ja siellä missä leikataan,
juostaan ulos pipo päässä
Nykyaika juoksee menneen perässä
jottei menisi hukkaan, kuin neula
heiniin
väsynyt hengästyy hetkessä,
mutta on tarpeeksi nopea
Asunnosta katolle, kaduilla virtaa vesi
Askel sotilaan tieltä
ja nurkkaan veistetty kivipatsas
tipahtaa veteen loiskahtaen
virta vie tai sitten uppoaa
Tyttö loikkii reunalla
katoaa raameista
huoli rakkaudesta
Presidentti murhattiin,
kuin silloin
Jumala pyysi juoksemaan
takaisin
1 kommentti:
Tykkään näistä sun runoista aikas paljon ja oon lukenut hetkisen jo:) ja on tosi kivaa että aloit pitämään päiväkirjaakin(vaikken sinne voikaan kommentoida) kun on kiva tietää millainen ihminen näiden takaa löytyy.
Lähetä kommentti