torstai 14. elokuuta 2008

Maailma kuolee

Puristaa katseestaan ulos myötätuntoa, en nyt oikein kuunnellut, huomauttaa itselleen
mutta varon katsettani, jääköön mieleni tyhjäksi, olkoon se turhuutta, hänen mieltään en pahoita
Hän kertoo isästään ja siitä, kuinka tahdottomia olivat ennen viimeistä pamausta
paitsi se yksi niistä, joka miehen omi itselleen tai niin sanottiin
Katkeruutta tuskin häivääkään vain toteamus asiasta, josta voisi iäksi loukkaantua
Ulkomailla opas halusi esitellä suomalaista naispoliisia, joka pitkän taistelun jälkeen sai tittelinsä
ja sitten liitettiin paheksuntaa, koska joku ei tahtonutkaan olla nähtävyys asussaan

Pitkät pellot olivat syrjäyttäneet metsien puut ja nyt ne jäljellä olevat, julistettiin uhanalaisiksi
siitä taantuneiksi tituleeratut näreissään purkivat vihaansa lehtien kirjoituspalstoilla
kun koko maailma estää yksilön rikastumisen ja vaikkei koskaan muiden saavutuksista hyötynytkään
juuri tästä saattaisi

Lintujen rakastamalta rannalta haluttaisiin kesämökit kaataa ja koko paikka asfaltoida
ei se haittaa vaikka meret lämpenee, niin sanovat
ei se ole ympäristön saastuttamista, ei myöskään satoja-tuhansia-vuosia-säteilevä-ydinjäte
itseasiassa, he eivät taida tietää maatuuko se koskaan, ei se haittaa, niin sanovat
ei se ole ympäristön saastuttamista, ongelmahan on (samat sanovat);
tyhmä ihminen

Niin. Taidatte olla oikeassa.

Ei kommentteja: